Siirry pÀÀsisÀltöön

Taikarinteen Naavaa ja ....ultrajuoksuharjoittelua matolla ....🐞

 

TÀmÀn hetkinen maailman meno on pakottanut minut keskittymÀÀn

kaikkeen arkiseen  ja muistuttaa siitĂ€ miten tĂ€rkeÀÀ on osata nauttia hetkestĂ€. On vain löydettĂ€vĂ€ positiivisia asioita ja uskottava tulevaisuuteen.  Huomisesta en voi koskaan tietÀÀ ja siksi elĂ€n vain tĂ€ssĂ€ pĂ€ivĂ€ssĂ€. Se ettĂ€ teen pitkĂ€n tĂ€htĂ€imen suunnitelmia mahdollistaa minulle tĂ€mĂ€n hetken elĂ€misen janon. En  ummista silmiĂ€ni maailman julmuudelta, se surettaa minua mutta pistÀÀ kuitenkin katsomaan nousevaan aurinkoon uskomalla tĂ€mĂ€n pĂ€ivĂ€n ainutlaatuisuuteen.



Juoksuharjoittelu on jatkunut kohti kevĂ€ttĂ€ ja kevĂ€t etenee omaa vauhtiaan. VĂ€lillĂ€ tunnen kuinka aurinko lĂ€mmittÀÀ jo pakkasenkin lĂ€pi, toisinaan joudun myrskytuulen alla huomaamaan miten pieni ja vaatimaton olemukseni heiluu tuuleen ja yrittÀÀ hakea sen eilisen auringon lĂ€mmön.  LisÀÀn askelta toisen perÀÀn ja kuvittelen hetkeĂ€ kun kierrĂ€n taas radalla. 

Olen yrittĂ€nyt pysyĂ€ arjen junassa. Juna on tuonut uutta, kuljettanut  rahtina  myös vanhaa, vĂ€hĂ€n sairautta, enemmĂ€n työtĂ€ ja Taikarinteen Naavaa. Naavan on tuonut ihanaa iloa ja hieman uutta rutiinia pĂ€ivÀÀn. Aamulla on herĂ€ttĂ€vĂ€ aikaisemmin ettĂ€ ehdin ruokkimaan koirani ja vielĂ€ lopuksi ennen töihin lĂ€htöÀ pyrin aina olemaan sen kanssa ulkona puolisen tuntia aamusta ja sitten ne ulkohetket illallakin. Kolme viikkoa olemme nyt tehneet tuttavuutta toisiimme ja Naavasta on kasvamassa kovaa vauhtia semmoinen juoksijatyttö joka varmasti nauttii nĂ€hdessÀÀn kun vedĂ€n juoksukengĂ€t jalkaan.


   Naava


                         Omaan harjoitteluuni meinasi tulla taas vĂ€hĂ€n takapakkia kun viime syksynĂ€ satuttamani jalkaterĂ€ alkoi vaivaamaan ja hermopinne muistutteli taas siitĂ€ miten tyytyvĂ€inen pitÀÀ olla silloin kun voi juosta niin ettei mihinkÀÀn satu. Onneksi herĂ€sin tuohon vaivaan heti kun ensimmĂ€inen vihlaisu jÀÀkoppuralla juostessani tuntui. Kevensin ja pyrin heti hakemaan pehmeĂ€mpÀÀ alustaa ja jĂ€tin nastalenkkarit pois. Juoksin hiljaa lumella tavallisilla juoksukengillĂ€. Yöksi laiton varpaiden vĂ€liin silikonierottajat ja aloitin jalkaterĂ€jumpat.... taas. 

                         Harmi vain ettĂ€ juoksu alusta on ollut tĂ€nĂ€ talvena varmasti huonoin mitĂ€ oikeastaan vuosiin muistan ja olen kiihkeĂ€sti odottanut ettĂ€ lumi ja jÀÀ sulaisi paljastaen kevyenliikenteen vĂ€ylĂ€t vapaaksi juoksuharjoittelulleni. No vĂ€lillĂ€ sulaa ja taas jÀÀtyy mutta uskon kuitenkin ettĂ€ jÀÀkoppuran loppusuoralla aletaan onneksi olemaan. Kellokin kÀÀntyy ensi yönĂ€, illat muuttuvat valoisiksi ja tuon kesĂ€n lĂ€hemmĂ€s kuin eilen. 

                    JĂ€lleen olen tyytyvĂ€inen siitĂ€ ettĂ€ reilu vuosi sitten tyhjensin romuvaraston ja tein sinne kuntosalin ja hankin juoksumaton. Kovin paljoa en matolla ole vuoden aikana juossut mutta tĂ€nĂ€ talvena kyllĂ€ eniten. Olen tehnyt harjoituksen kuin harjoituksen matolla. Lyhyet kevyt lenkit, vetotreenit ja myös reilun parin tunnin pitkĂ€t harjoitukset. PisimmĂ€t juoksuni ovat olleet 25 km mittaisia . 

                Itse tosiaan aina ajattelin ettĂ€ mattojuoksu on tylsintĂ€ mitĂ€ voi olla enkĂ€ tosiaan olisi koskaan uskonut miten siitĂ€ voi joskus jopa innostuakin. EnsinnĂ€kin musta on ihanaa kun talvella ei tarvitse pukea paljoa vaatetta ja saa juosta ilman nastoja. TĂ€llĂ€ hetkellĂ€ juoksen matolla melkein kaikki treenit paitsi juoksukoulun harjoitukset tietysti.  Odotan sellaisia juoksukelejĂ€ ja alustaa ettĂ€ voin juosta normijuoksukengillĂ€ ilman nastoja, joissa on vaimennusta riittĂ€vĂ€sti. Hermopinne ei vaivaa lainkaan kun juoksen matolla hyvin vaimennetuilla juoksukengillĂ€. Ja onkin ihanaa kun on voinut tehdĂ€ treenit ihan normaalisti eikĂ€ ole tarvinnut tyytyĂ€ korvaaviin lajeihin. 





                Ennen kuin  aloitin mattojuoksemisen mietin aina miten saan aikani kulumaan. Ja muuten yksi asia on aika tĂ€rkeĂ€. Ainakin itse huomasin ettĂ€ se miten juoksumatto huoneessa on sijoitettu vaikuttaa  siihen miten juoksu kulkee. Silloin kun sain mattoni, asetin sen menosuunta seinÀÀ vasten koska edessĂ€ oli hylly mihin laiton juomapulloni ja kaikki muut hĂ€rpĂ€kkeet. Kaikki olivat kĂ€den ulottuvilla mutta  jotenkin vain tuntui ettei juoksu etene kunnes lopulta tajusin sijoittaa sen niin ettĂ€ edessĂ€ oli reilusti avointa tilaa. Juoksu oli paljon ilmavampaa ja tuntui kuinka matka etenee, hassua mutta niin se vain oli.

                                  Nyt ennen treeniĂ€ mietin millĂ€ varusteilla juoksen ja vaihtelen kenkiĂ€kin. Juotavaa pitÀÀ olla lĂ€hettyvillĂ€ sillĂ€ sisĂ€juoksussa tulee kuuma kun ilmavirtaus puuttuu.  Lyhyille n. tunnin treeneihin otan vain vettĂ€ mutta sitten kun mennÀÀn jo yli puolen toista tunnin yhtĂ€jaksoista juoksua on mukana myös urheilujuoma, vĂ€lillĂ€ geeliĂ€kin. Olen juossut niin paljon pitkiĂ€ lenkkejĂ€ juomat ja geelit juoksuliivissĂ€ mukana  ettĂ€ on vĂ€lillĂ€ ihanaa vain nautiskella kevyestĂ€ menosta kevyissĂ€ vaatteissa ja naukkailla  matkaevÀÀt hyllyltĂ€. PitkÀÀ harjoitusta juostessani mietin miten juomani ja geelini otan jotta saman voisin sitten toistaa kisoissakin. YleensĂ€ juon 20 minuutin vĂ€lein ja geelit otan n. viiden kilometrin vĂ€lein. Maratonilla tĂ€mĂ€ toimii, ultralla geeli vĂ€li on hieman lyhyempi. 

                      Ajankuluksi kuuntelen erilaista rytmikĂ€stĂ€ musiikkia, luen lyhyitĂ€ pĂ€tkiĂ€ tai katselen elokuvaa ja tv-sarjoja. Vetotreenit ovat usein niin hektisiĂ€ ettei silloin seurailla muuta kun vetojen ja palautusten pituutta, vauhtia ja sykettĂ€kin. Silloin musat soi tĂ€ysillĂ€ ja antaa potkua askeleeseen. PitkĂ€llĂ€ rauhalliselle juoksulla saatan lukea, kuunnella musiikkia ja katsella tv-sarjoja. TĂ€llĂ€ hetkellĂ€ seuraan Myrskyluoto-sarjaa Yle-Areenalta.  Reilu kuukausi sitten luin tuon teoksen kaikki viisi osaa ja nyt jĂ€lkikĂ€teen on kiva katsella sitĂ€ tv-sarjana ja miettiĂ€ miten hyvin se pysyy Anni Blomqvistin kirjan tapahtumissa ja hyvinhĂ€n se on ainakin tĂ€hĂ€n asti pysynyt, tosin lyhennettynĂ€ versiona mutta kun kirjan on lukenut niin nĂ€in se on ihan kiva seurailla. Ja oikeesti, aika kuluu kuin siivillĂ€ siinĂ€ juostessa. 

Mattojuoksussa haen aina tietyn tuntuman juoksuvauhteihin. Kello ei mittaa vauhtia ja matkaa niin kuin ulkona ja yleensĂ€ itse maton nĂ€yttĂ€mĂ€t kilometrit ovat lĂ€hempĂ€nĂ€ totuutta kuin kellon. PitkillĂ€ lenkeillĂ€ arvioin oman tuntemuksen juoksun aikana sekĂ€ kulutetun ajan ja nĂ€in saan jonkinlaisen kuvan matkavauhdista. TylsinĂ€ hetkinĂ€ teen myös vauhdin vaihtelua, vĂ€hĂ€n niin kuin maastossakin. VĂ€lillĂ€ mennÀÀn hitaasti mĂ€keĂ€ ylös ja sitten taas nopeammin alas. YhtĂ€jaksoinen tasainen vÀÀntö taas auttaa minua tottumaan tuleviin ratajuoksuihin mikĂ€ on sitĂ€ tasaista vÀÀntöÀ. SisĂ€llĂ€ vÀÀnnetÀÀn vielĂ€ vĂ€hĂ€n enemmĂ€n kuin ulkona. NĂ€in minĂ€ koen. Mattojuoksun treeni pÀÀttyy silloin kun kello nĂ€yttÀÀ harjoitusohjelman mukaiset kilometrit vaikka eroa maton kilometreihin olisikin. YleensĂ€ matto nĂ€yttÀÀ matkaa hieman enemmĂ€n. 


Taikarinteen Naava


                                     Taikarinteen Naava odottaa minua matolta ja yhdessĂ€ lĂ€hdemme kotimetsÀÀn katselemaan mitĂ€ kaikkea jĂ€nnittĂ€vÀÀ siellĂ€ onkaan. On siellĂ€ naavaakin, roikkuu puiden oksilla, siellĂ€ missĂ€ metsĂ€ tuoksuu eniten metsĂ€ltĂ€. Sinne me sitten menemme kun lumi vĂ€hĂ€n sulaa eikĂ€ tarvitse niin kovasti tarpoa. Annan Naavan kasvaa rauhassa ja tutustua ensin nĂ€ihin lĂ€hi alueisiin  pienin iloisin lenkein ja sitten myöhemmin koko kotimetsĂ€n jĂ€nnittĂ€viin maastoihin. 

Aamulenkit taittuvat lÀhellÀ kotia. Ladon lÀhistöllÀ on aina paljon haisteltavaa.


                  Sen ohi mennÀÀn hitaasti nautiskellen, katsellaan miten nouseva aurinko paistaa sen avonaisesta ovesta sisÀÀn ja vĂ€rjÀÀ talven varalle varastoidut heinĂ€paalit kullan keltaisiksi. Ja kun lato on viimein ohitettu otamme ensimmĂ€iset yhteiset juoksuharjoitteet, ihan vain askel sinne ja tĂ€nne. Naava katsahtaa minuun ja kirmaa iloiseen laukkaan hetkeksi. 


                                     Antaa myrskytuuleen puhaltaa, se tuo kesÀÀ tullessaan. Seuraavaan kisaan on kuukauden verran aikaa. Nyt kaikki harjoittelu ja keskittyminen sitĂ€ kohti kaiken tĂ€mĂ€n muun arjen matkassa. Harjoittelu on sujunut hyvin vatsasairastelusta huolimatta. Se veti kropan  hetkeksi ihan vetelĂ€ksi. Aloitin kuitenkin harjoittelun kevyesti ensin kĂ€vellen ja sitten juoksemaan ihan peruskestĂ€vyys vauhdeilla matalalla sykkeellĂ€. Toivuin hyvin ja tĂ€llĂ€ viikolla harjoittelu on sujunut jo ihan normaalisti. Arkijuna vieköön eteenpĂ€in. Katsotaan koska ollaan asemalla, otan juoksuni ja starttaan taas viivalla. Positiivisin mielin halua katsella kuinka huomisen aurinko nousee taivaalla ja taas antaa minulle aikaa janota  tĂ€tĂ€ kaikkea. 



                đŸ“·kemir

             Ja kun juoksuaskel hiljenee ja Naava nukkuu, minĂ€ istun tuoliin, avaan kirjani matkaten tarinoiden mukana vuoristo teitĂ€ pitkin vihertĂ€vÀÀn laaksoon. NiinĂ€ hetkinĂ€ katoan arjesta ja unohdan mitĂ€ surullista maailmalla tapahtuukaan. 


.....  LennĂ€ lennĂ€ KesĂ€kerttu... auringon kultaamien heinĂ€paalien juureen....🐞

                                 





Kommentit

TÀmÀn blogin suosituimmat tekstit

Polar Kertoo Kaiken....🐞

              EdellistĂ€ kirjoitustani pÀÀttĂ€essĂ€ mietin, olisiko se pitĂ€nyt pÀÀttÀÀ vasta Suomessa. Vaikka paluu matka silloin oli jo melkein aluillaan, silti kaikkeahan voi tapahtua ja niin tapahtuikin.        Kirjoitin myös miten perjantaina ennen kotiinpaluuta herĂ€sin aikaisin. Olin nukkunut hyvin ja tunsin oloni ihan normaaliksi.  Ja niin tein lenkin aallonmurtajalle. Muistan kuitenkin ihmetelleeni kun yhtĂ€kkiĂ€ Polarin kello nĂ€yttikin Nightly Recharge tilan Heikko. Ajattelin ettĂ€ no nĂ€yttÀÀ mitĂ€ nĂ€yttÀÀ ja mietin ettĂ€ kello on ollut yöllĂ€ huonosti kĂ€dessĂ€ tai jotain muuta  ja vempeleitĂ€ ne vain ovat. Ei vempeleisiin pidĂ€ liikaa tuijottaa.       HyppÀÀn edellisen postauksestani kohdasta siihen mitĂ€ en siis vielĂ€ kirjoittanut. Kotiin paluu.  Aloin joskus neljĂ€n aikaan perjantai iltapĂ€ivĂ€llĂ€ pakkaamaan tavaroita ja ihmettelin miten kylmĂ€ oli. SÀÀdin ilmastoinnin ja jatkoin toimiani. Ei mennyt kaua...

Pre, intra ja post maraton...🐞

                    Maraton oli  oman juoksuvuoteni kohokohta, pÀÀtavoite joka herĂ€tti tunnemyrskyn epĂ€- ja itsevarmuuden vĂ€lillĂ€. Alimatka kisat helpottivat malttamattoman odotusta ja mahdollisti koko ajan oman kunnon testaamisen. Ja mitĂ€ lĂ€hemmĂ€s maratonia pÀÀstiin, tuli pakottava tarve lĂ€hteĂ€ testaamaan omaa maraton kuntoa. Maraton oli jaettu kolmeen osaan, ennen, aikana ja jĂ€lkeen.              Muistan ensimmĂ€isen maratonini yhdeksĂ€ntoista vuotta sitten. Latasin musiikit ja join urheilujuomaa ja vettĂ€ vuorotellen huolloissa. SiinĂ€ olivat evÀÀni  42.2 km:n matkalle.  Suhteeni maratoniin kuitenkin muuttui kokemuksen kautta ja tavoitteelliseen harjoitteluun ryhtyminen antoi minulle hyvĂ€t evÀÀt koko juoksuun.  đŸ“·Kemir                   Ennen maratonia, pre vaiheessa,  on jĂ€nnÀÀ tunnustella omaa itseĂ€ ja huomata harjoituksen keventyess...

SAUL SM-HALLIT 2024...🐞

              Saul SM-Hallit kisattiin 16-18.2.2024 JyvĂ€skylĂ€n Hipposhallissa. Oma kisa 800m juostiin sunnuntaina ja mahdollisti samalla mukavan vierailun kaupungissa. Startti oli vasta iltapĂ€ivĂ€llĂ€ joten hotellissa oltiin aina huoneen luovutukseen saakka. Minun kisa aamujen perinteeseen kuuluu niin rauhallisuus kuin jĂ€nnityskin.  Kerroinkin jo aiemmin miten vapisin pelosta ja jĂ€nnityksestĂ€. Ei minua itsessÀÀn juoksu jĂ€nnittĂ€nyt, se menee niin kuin sen mennĂ€ pitÀÀ. Eniten ehkĂ€ olin huolissani siitĂ€ ettĂ€ olen oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Pystyn tekemÀÀn onnistuneen veryttelyn ja pÀÀsen viivalle muiden mukana. Varusteet pelaa enkĂ€ oksenna aamupalaani radalle. LĂ€pi oli kelattu kaikki mahdolliset kauhuskenaariot. JĂ€nnitys ja pelko on sitĂ€ ettĂ€ kauan odotettu voi mennĂ€ pilalle joskus pienestĂ€kin.  Saavuttiin Hipposhalliin vĂ€hĂ€n ennen puolta yhtĂ€ iltapĂ€ivĂ€llĂ€. SĂ€hköisen osallistumisen varmistuksen olin tehnyt jo hyvissĂ€ ajoin kisasivuilla olev...