Saul SM Maantiekymppi 2025...🐞

 

Viime viikonloppu oli kympin kisojeni kohokohta. Kisa osoittautui kuitenkin yhdeksi raskaimmista mitä maantiellä olen juossut. Keskeyttäminen kävi mielessä moneen kertaan. Jostain syvältä sain voimia kaivettua ja  löysin itseni voittajana. Aliarvioin  oman arvioni siitä mihin uskoin kykeneväni. Kuvittelin että minun on tyydyttävä tasavauhtiseen hapotukseen loppuun asti. Yllätyksenä kykenin rytmin muutokseen mikä kantoi loppuun saakka. 

📷@jokke_juoksija  kuvasta 

    Saul SM Maantiekymppi  juostiin Tampereella 23.8.2025. Kisakanslia toimi messukeskuksessa ja osaanoton varmistus tuli tehdä 90 minuuttia ennen kilpailun alkua.  Reitti koostui kahdesta neljän kilometrin lenkistä. Ennen kierroksille lähtöä juostiin kilometrin verran pysäköintialueen suoraa ja takaisin. Suurin osa  alustasta oli asfalttia hyvin lyhyellä sora pätkällä. Matkaan starttasi 155 juoksijaa ja sää oli lämpimän aurinkoinen. 

      Olin majoittautunut edeltävänä päivänä Nokia Edeniin.Kevyt veryttelyjuoksu muutamalla reippaalla vedolla kertoi miten kivan kevyeltä ja voimalliselta vire tuntui.  Rauhalliset iltameiningit ja ajoissa nukkumaan. 

Yö oli kuitenkin aika tuskainen. Minä joka olen tottunut nukkumaan hyvinkin viileässä, tuskaili huoneen +25 lämpötilaa joka ei ollut säädettävissä. Toivoin että seinällä roikkuva lämpömittari olisi rikki mutta totuuden se kyllä esitti. Astmaatikkona en käynnistänyt sängyn yläpuolella olevaa pyörivää tuuletinta.  Vatsa oli sekaisin ja juoksutti vähän väliä  wc:ssä. Jääkaappi puhalsi kuumaa ilmaa joten päätin vetää töpselin seinästä pois. Aamuyön nukuin vähän paremmin mutta levot olivat kaukana siitä yöstä.  Muuten vierailu sujui Edenissä mukavasti ja mietinkin miten kivaa siellä olisi viettää minilomaa kylpylän puolella nautiskellen ja välillä tietysti juosten. 

Kisapaikalla alkuveryttelyssä tunsin ettei juoksu tule kulkemaan terävästi. Mietin pitkään starttaanko vai en. Starttasin kuitenkin. 

Ensimmäisen kierroksen juoksin ihan hyvää omaa juoksua. Pidin reittiä raskaampana pitkine loivine nousuineen verrattuna moneen  muuhun  juoksemaani kympin kisaan.  Ajattelin kuitenkin ettei kai SM kisoissa sitä helpointa pidäkään olla. Vaikka omat heikkouteni nousuissa onkin, pidin reitin selkeydestä ja yritin kiristää heti kun voin. 

       Omassa sarjassani oli 7 juoksijaa. Juoksun jatkuessa toista kierrosta, tiesin että yksi on vielä takanani. Nousun loppu osuudella n. 7.5 km paikkeilla naisjuoksija ohittaa  minut ja kun kilpailunumero paljastuu, totean olevani sarjani viimeinen. Jään nousussa vielä lisää, matka jatkuu tasaiselle,  totean että eroa edessä menevään selkään on n. kahden lyhtypylvään välin matkan  verran.  Ero tuntuu pitkältä ja tätä menoa jatkuu reilun kilometrin. Juoksu tuntuu hallittavammalta kun pääsee tasaisella tikuttamaan vahvemmin. Alan pikkuhiljaa kiristämään vauhtia. Omia rajoja etsiessä mietin jos voisin lyhentää eroa lopputuloksissa. Kiristän ja mietin kuinka paljon saan tuota eroa lyhennettyä. Pikku hiljaa matka vähenee mutta niin lähenee selkäkin. Ihmeen kumma halu tulee tikuttaa askelta tiukemmin vaikka tuntuu että kaikki voimat ovat jo jätetty reitille. Syke nousee ja ajatuksena on hidastaa vauhtia. Selkä kuitenkin lähestyy lisää. Pääsisinkö vielä ohikin. Ei kuitenkaan liian aikaisin. Väliajoissa 9,9 km kohdalla olen vielä sarjani viimeinen. Kiristän ja pääsen rinnalle. Tunnen että hänkin kiristää, kiristän lisää ja olkapään verran edellä heittäydyn maaliviivan yli. 

📷Kunto-Pirkat julkaisusta 

     Maalista jatkan liikettä kävellen. Kävelen niin että syke laskee, hengitys rauhoittuu.  Olen kovin tyytyväinen , en välttämättä hänen voittamiseensa vaan siihen että pääsin kokemaan jotain mitä en ole ennen kokenut. Jälkikäteen mietin olisinko jossain muussa juoksussa lähtenyt tavoittelemaan edessä juoksevan selkää siinä vaiheessa missä raasto oli vienyt tilaan jossa vain odotti maaliin pääsyä. En olisi. Olisin  juossut oman juoksuni niin kuin oikeastaan aina. Nyt tavoite oli kuitenkin lopputuloksessa ja halusin jäädä sarjani viimeiseksi mahdollisimman pienellä erolla edeltäjääni.  Se että kyseessä oli SM kisa, sai minut yrittämään paremmin. Halusin tavoitella parempaa ja toki vertailuajoista tiesin päivän tason.  Mitaleista en juokse koska osallistujia oli enemmän kuin kolme. Toki, oikein oikein hyvänä päivänä se olisi ollut mahdollista ajattelin lopputulokset nähtyäni. 

          Lopputulos meillä kirisiskoilla oli sama 56.32. Olin seitsemästä juoksijasta lopputuloksissa sarjani 6. koska ylitin maaliviivan ensin. Vaikka alkuun ajattelin juoksevani vähintään 55 alkavaa lukua, olin tyytyväinen tulokseen joka oli tuolla reitillä 20 sekuntia reippaampi kuin elokuun alussa juostulla Twilight Runilla.  

        Suomen Aikuisurheiluliiton SM Maantiekymppi päätti tämän kauden kympin kisani. Vaikkei juoksu ollut omaa huippuani jää suoritus muistoihin yhtenä parhaistani .Se että kykenin fyysisessä suorituksessa johonkin mihin en vielä muutama vuosi sitten olisi kyennyt millään. En koskaan noin pitkään kirittämiseen, rytmin muutokseen ja vauhdin nostoon.  Tämä kertoo minulle sitä, että viisikymppisenä aloitettu vauhtikestävyys harjoittelu lähes nollasta vuosia kestäneen peruskestävyysjuoksujeni jälkeen on todella tuottanut tulosta.   Onko sillä sitten väliä ja onko tarkoitus kehuskella ja hakea sitä hyvää. Tarkoitukseni ei koskaan ole kehuskella vaan vertailla. On ollut hyviä ja huonoja juoksuja ja niin tulee jatkossakin olemaan, niin kauan kuin saan juosta. Olen tyytyväinen rajojen koettelulle. Olen tyytyväinen miten paljon tavoitteellinen harjoittelu on kehittänyt kilpailukestävyyttä. Tämä on juuri sitä mitä halusin saavuttaa kun otin yhteyttä Juoksuvalmentaja Pasi Päällysahoon. Ja kuten blogini yhtenä ideana ja tarkoituksena on, se seuraa päiväkirjamuodossa tämän tavoitteellisen harjoittelun etenemistä. Valmennussuhteen alussa en voinut kuvitella että  jonain päivänä voin nauttia tällä tavalla vaikka tavoitteena se olikin. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa ja vaikkei lajissa mitään pikakehitystä tulekaan, eikä jatkuvaa nousukiitoa on kivaa kun on raamit ja vapaus harrastaa juoksua juuri miten itse haluaa. Ikä ja terveys ovat kuitenkin aina asettamassa vaatimuksensa mutta juostaan niin kauan kun ne eivät ole vielä määräilemässä. 

📷 @kirsinkisavuosi

Meillä oli Hieno N60 sarja. Upeita juoksijoita hienoin suorituksin. On kivaa asettua samalle lähtöviivalle kisaamaan.  Parasta on ollut kuitenkin  mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin, tulla tutuiksi ja kohdata näissä juoksuissa uudestaan ja taas uudestaan. 

Onnea kaikille N60 upeille juoksijoille Aikuisurheiluliiton Suomen Mestaruuskilpailuissa. 

....Lennä lennä Kesäkerttu... lennä SM maantiekympin juuresta maratonille valmisteluun...🐞