Kesäkerttu...Juoksija...🐞

                    Omalta osaltani katse kohti Saul SM Halleja  oli asetettu jo viime syksynä. Rataharjoituksia pääsin tekemään espanjan ulkoradoilla vielä marraskuussa ja kotiin paluun  jälkeen hallikauden harjoittelun oli tarkoitus olla hyvin käynnissä. Flunssa, selkävaiva, polvitaipeen venähdys ja viime hetken vatsatauti raastoivat mieltä ja välillä ilo juoksuun hiipui lähes täysin. Olin jännittänyt pääsenkö starttaamaan lainkaan ja halliharjoittelu oli melko rikkonaista. Lopulta Liikuntamylly toivotti tervetulleeksi ja yritin nauttia joka hetken kaikkine odotuksineen ja jäähdyttelyineen niin hyvin kuin voin.      Sisään tulon jälkeen tein oman leirini lämmittely alueen seinustalla oleville patjoille. Meitä urheilijoita oli siellä vieri vieressä ja heti löytyi juttukaveria. Olin tullut paikalle kolme tuntia ennen oman lajini alkua. Sain pojalta kyydin ja oli kivaa päästä katseleman käynnissä olevia suoritu...

      Tämän vuoden ensimmäinen lappujuoksu starttasi matkaan lauantaina 7.2.2026. Maantiejuoksucupin kolmas osakilpailu tuttuun tapaan Hakunilassa . Aamu oli aika rapsakka kun mittari näytti -22. Tiesin että päivä tulee lämpenemään reilusti. Hieman kisaan lähtö arvelutti. Lumbago oli melko hyvin parantunut mutta korvaava harjoittelu ja mattojuoksu olivat verottaneet viimeisten viikkojen ulkojuoksua. Cup passi kuitenkin motivo ja HOKA- Maantiejuoksucup on minun lempikisojani, Talvijuoksuun tulee kivasti piristystä kun kerran kuussa on mahdollisuus laittaa numerolappua juoksuasuun. Tammikuu oli tänä vuonna kisaton, sillä yksi osakilpailuista on suunnitellusti siirretty huhtikuulle. 📷Petteri Jokela                                          Talvisää pistää joka kerta miettimään vaatetuksen ja haasteita tuo se että keli lämpiää päivän edetessä. Veryttelyssä tuntui viel...

                  Minulle Puolitelakka tarkoittaa sitä että jostain terveydellisestä syystä harjoittelu kevenee tai siirtyy korvaavaan harjoitteluun. Koko ikäni liikkuneena näitä telakoita ja puolitelakoita on tietysti matkan varrella ollut opettamassa oman kropan  kuuntelua. Ei minun nuoruudessani rynnätty heti MRI:hin tutkimaan, missä vika. On täysin selvää että vammoja tulee.  En ole koskaan kovasti jäänyt harmittelemaan vaikka liikkumaan tottuneena liikkumattomuus välillä jäytääkin. Murehtimisen sijaan olen yrittänyt antaa itselleni aikaa, ja sitähän ne vammatkin vaativat. Vamman vakavuus aste melko nopeasti kertoo sen kuinka kauan asian kanssa on maltettava. Jos olen ollut epävarma, olen töissä ottanut Ortopedia hihasta kiinni ja saanut aina hyvät neuvot apuineen.  Ennen kun aihe rönsyilee ja palaan tämän päivän puolitelakkaan, kuvan hevostelut yleensä sujuivat turvallisesti mutta monet te lakat on laji vaatinut, siitä huo...