MaantiejuoksuCup osakilpailu 3/5...🐞

 

    Tämän vuoden ensimmäinen lappujuoksu starttasi matkaan lauantaina 7.2.2026. Maantiejuoksucupin kolmas osakilpailu tuttuun tapaan Hakunilassa. Aamu oli aika rapsakka kun mittari näytti -22. Tiesin että päivä tulee lämpenemään reilusti. Hieman kisaan lähtö arvelutti. Lumbago oli melko hyvin parantunut mutta korvaava harjoittelu ja mattojuoksu olivat verottaneet viimeisten viikkojen ulkojuoksua. Cup passi kuitenkin motivo ja HOKA-Maantiejuoksucup on minun lempikisojani, Talvijuoksuun tulee kivasti piristystä kun kerran kuussa on mahdollisuus laittaa numerolappua juoksuasuun. Tammikuu oli tänä vuonna kisaton, sillä yksi osakilpailuista on suunnitellusti siirretty huhtikuulle.

📷Petteri Jokela

                                        Talvisää pistää joka kerta miettimään vaatetuksen ja haasteita tuo se että keli lämpiää päivän edetessä. Veryttelyssä tuntui vielä vähän viileältä mutta samalla tein varuste valinnat. Melko nappiin tällä kertaa, nastat olisin voinut kyllä jättää pois, alusta oli oikeinkin hyvä normilenkkareille. Takaraivossa on edelleen viimevuotinen kaatuminen alamäessä.

 Veryttelyssä otin kevyen hölkän väliin joitain hyppyjä ja koordinaatioita. Kroppa tuntui yllättävänkin hyvältä reippaampaan juoksuun. 

               Starttia odotellessa aika kului mukavasti tuttujen kanssa jutellessa. Tulevat maratonit olivat monen kanssa puheen aiheena. Tämä innostaa siinä omassa harjoittelussa valtavan paljon ja juoksuyhteisö antaa kivasti  boostia.

Matkaan lähdin jättäytymällä kymppiläisten häntäpäähän. Olin sanonut valmentajallekin että ihan sama kuluuko juoksuun aikaa  alle tunti vai tunti ja kakskyt. Pääasia lähteä mukaan tunnustelemaan  miltä talvikisa tuntuu ja juosta kymppi läpi sen päivän kunnossa. 

               Melko kepeällä vauhdilla matkaan. Heti huomasin ettei korvaava harjoittelu ja matolla juoksu ole lainkaan sama asia kuin ulkona juoksu, varsinkin talvella. Vaikka hiihdossa sykkeet voivat pysyä siellä missä pitääkin, ei iskutus ja potku ole koskaan samanlaista. Mutta hyvä vaihtoehto silloin kun ei pysty juoksemaan tai haluaa vain muuten vaihtelua. Itse tykkään siitä että hiihto voi tuoda lisää piristystä harjoitteluun. Mutta kun juostaan ulkona, ainakin minulla pitää olla takataskussa tehtyä ulkojuoksua.

             Ensimmäiset neljä kilometriä sujuivat täysin vaivatta ja ajattelin jo mielessäni hehkuttaa melko hyvää loppuaikaakin.  En tiedä johtuiko pakkasesta vai mistä mutta ylämäkeen noustessa reiteen kramppia ja oli pakko tiputtaa muutamiin kävelyaskeliin ja hidastaa tahtia. Vitosen kääntöpaikalle saavuttaessa vaiva oli jo melkein hävinnyt mutta kun lähdin uuteen nousuun, kramppi iski uudestaan. 

📷Petteri Jokela 

            Väliin hieman pidempi kävelypätkä ja lopulta koko loppumatka meni saman vaivan kanssa. Pakkasen kirvoittama vastaan puhaltava viima tuntui välillä melko raa alta mutta kokonaisuutena oli hyvä keli juosta. Nastakengät toisiaan ihan turhat, vaatetus oli kevyt mutta tuulenpitävä liivi piti olon ihan miellyttävänä. 

Olihan tuo vuoden ensimmäinen lappujuoksu melko raastavaa touhua vaikkei vauhti päätä huimannutkaan. Olin kuitenkin tyytyväinen että sain lähdettyä matkaan mukaan hieman kirpakassa olosuhteessakin. Ulkojuoksun tarpeen huomaa ja sitä on saatava alle lisää ehdottomasti. Vaikka vauhtikestävyys harjoittelu tapahtuisikin sisätiloissa, pyrin rauhalliset lenkit saamaan ulos niin paljon kuin mahdollista. 

     Nämä kisat ovat sellaista kivaa itsensä tutkiskelua ja silloin kun juoksuitsetunto on ihan nollissa on hyvä muistaa miten paljon tilanne muuttuu siinä vaiheessa kun pääsee taas juoksemaan. Itselläni harjoitteluun tapahtunut nuukahdus sai hurjasti lisää intoa. Pääsin testaamaan myös fyysisen puoleni ja oli jo ennakkoon toivottua miten hyvin selkä oli parantunut. Minun juoksumotivaatiooni ei riitä pelkästään harjoitusohjelman toteuttaminen. Tarvitsen lisää puskua ympäriltäni vaikka rakastankin juoksemista. Silloin kun oma kosketus lajiin loittonee, tulee herkästi lopettamisen tunne. Jaksanko käydä läpi näitä sairastumisia ja puolitelakoitani. Mutta ensimmäinen paluu

📷Petteri Jokela

lappujuoksuihin ja maaliviivan ylitys saa unohtamaan kaikki tauot ja korvaavat. Ensimmäisenä sitä miettii, hei milloin taas uudestaan. Missä kohtaa kisakalenteria mennään, hei onko huomenna harjoitukset. Moti ja into nousee endorfiinilla terästettynä ja nouseva juoksuhumala saa käyttäytymään kuin karusellin pyörteissä iloitseva. 

loppuaika 1:03 on vain loppuaika millä ei ole mitään merkitystä 

Merkitystä on sillä että saan tehdä juts tätä JUOKSUA yhtä edelleen

...Lennä lennä Kesäkerttu... lennä maantiejuoksucupista seuraavien ulkojuoksujen pariin...lennä vähän matollakin mutta lennä kuitenkin... 🐞