Tällä kertaa heinäkuun kisaksi valikoitui Linnahölkkä joka juostiin Hämeenlinnassa perjantaina 10.7.2026. Matkana 10km. Olin jo päättänyt että se jää heinäkuun ainoaksi kisaksi koska kalenterissa oli paljon kaikkea muuta kesätapahtumaa. Ja muutenkin kisoja oli kertynyt tälle juoksuvuodelle ihan kivasti. Hyvä hengähtää hetkeksi vain harjoitusten pariin.
Itse kisa starttasi käyntiin vasta illalla klo 19.00. Olin viettämässä lomapäivää. Sää oli lämpimän oloinen ja olin tyytyväinen iltakisaan. Yritin ottaa pienet päiväunet mutta eihän siitä mitään tullut. Tämä oli minulle toinen kerta Linnahölkässä, muutama vuosi vierähtänyt mutta oli kivaa palata Loimua Areenalle joka toimi kisakeskuksena.
Reitti oli kyllä kaunis ja kierteli Vanajan rantoja sivuten ihanaa linnamiljöötä. Suurin osa reitistä oli sorapohjaista, vain alussa ja lopussa n 1.5 km pätkät asfalttia. Aurinko porotti mutta kivasti toinen puoli rannasta oli varjoinen.
Kenkävalinta ei ollut ehkä ihan ok, sileäpohjaiset kisakengät olivat radan varren pehmeällä soralla kyllä todella hitaan tuntuiset. Mietin karkeampi pohjaisia mutta valittu mikä valittu. Muistin kyllä että suurin osa on soraa ja alun osuus olikin hyvää napakkaa juostavaa pohjaa. Alussa reitillä alamäkeä lopussa ylämäkeä. Muuten kivan tasaista juostavaa.
Tein alle taas veryttelyt jossa hidasta juoksua, koordinaatioita ja pari kisavauhtista vetoa. Kroppa tuntui ihan hyvältä ja hyvillä mielin lähdin matkaan.
Tarkoituksena pitää vauhti 5:30 tuntumassa mutta kyllä soralla juoksu oli paljon hitaampaa. Osuudet jossa pystyi kiristämään vauhtia käytin aina mahdollisuuden. Ehkä väli 5-8 km oli vauhdiltaan rauhallisin, sorapohja ei ollut niin napakkaa kuin alussa. Tiesin, tällä reitillä en mitään enkkoja juokse mutta treenikympiksi tapahtuma soveltui tosi kivasti.
Vaikka vauhti hidastui, juoksu tuntui ihan ponnekkaalta. Sain pidettyä juoksun hallinnassa ja lopun Pullerin mäki oli huomattavasti helpompaa kuin edellisellä kerralla. Selkiä oli edessä mukavasti, matkaan oli lähtenyt reilut 100 juoksijaa.
Maalisuoralle kaarsin pienessä loppukirissä. Kun toimitsija kuuluttaa nimeni sarjani voittajana, juoksen katoksen alle, nappaan oman kellon kiinni ja luulen ylittäneeni maaliviivan. Edessä seisovat toimitsijat vielä huitoilivat ja huusivat ylittämään edessä olevan valkoisen viivan. Äkkiä uuteen nousuun juoksuaskelin ja lopun loikka maaliviivan yli. Joitain sekunteja meni hukkaan mutta loppuaika
58:42.
Oma reittiennätys, aika parani reilulla minuutilla.
Hämeenlinnan Kisa oli järjestänyt kivan kesäisen iltajuoksun. Reitti oli hyvin merkitty, huolto puolessa välissä vaikken sitä käyttänytkään. Maalissa mehua, pullaa ja kahvia. Ihana pienen tapahtuman juoksutunnelma ja paljon tuttuja. Sarjavoittaja sai kivan pokaalin sekä kassillisen korppuja, keksiä ja vähän lakuakin. Olihan siinä kivasti kotiin tuomisia.
Ilokseni huomasin etteivät pohkeet enää kramppailleet juoksun jälkeen mikä on ollut inhottava vaiva useiden kisajuoksujen jälkeen. En tiedä johtuiko siitä että olen tietoisesti lisännyt magnesiumin käyttöä. Vaihtanut kapselit nestemäiseen Diasporaliin jota otan päivittäin säännöllisesti.
Nyt sitten palailen taas harjoittelun pariin, seuraava kisastartti on vasta elokuun puolella. Pari alimatkan kisaa joissa juostaan sekä asfalttia että polkua. Toivon loppukesään hyvää harjoittelujaksoa ja tietysti terveyttä.
P.S tasan kahdeksan vuotta sitten hieman erilaista juoksua
NUTS YLLÄS PALLAS
 |
| 30 km / nousu 1080 m |
...Lennä lennä Kesäkerttu... Linnahölkästä kisa taukoon ja sieltä sitten taas alimatkojen kautta maratonille...🐞
Kommentit