Oli ihanaa palata Torreviejaan koronavuosien jÀlkeen. EhkÀ sitÀ jotenkin henkÀisi samalla siitÀ vapauden tunteesta kun voi lÀhteÀ ja palata. Voin kaivata sinne mistÀ olen lÀhtenyt ja voin ihastua taas siihen mihin saavun. Jos en lÀhtisi tai palaisi en kai koskaan voisi tuntea mitÀ on kaipuu jonnekin. Olen matkustellut ympÀri eurooppaa ja vÀhÀn ulkopuolellakin mutta Torreviejaan olen palannut kolmetoista kertaa ja haluan palata yhÀ edelleen.
Ei se mikÀÀn ihmeellinen kaupunki ole. Pieni, tavallinen ja espanjalainen, missÀ on kiva viettÀÀ ihan vain arkipÀivÀÀ yrittÀmÀttÀ mitÀÀn sen kummempaa. Minulle se on riittÀnyt, en tarvitse mitÀÀn ihmeellistÀ.
Torrevieja sijaitsee kaakkois espanjassa noin 50 kilometriÀ Alicanten etelÀ puolella, NeljÀn tunnin lentomatka tekee sinne matkustamisesta kivan ja kun lueskelen hyvÀÀ kirjaa, aika hurahtaa ihan siivillÀ. TÀmÀn matkan tarkoitus oli vain oleilla perillÀ arjessa ja tehdÀ harjoitusohjelman mukaiset treenit ihanne olosuhteissa. Juoksu on ollut niin monta kertaan mukana espanjan matkoillani ettÀ oikein odotin aamuisia juoksujani.
Matkani sijoittui aikavÀlille 24.9-1.10.2022. LÀhtö oli lauantai iltana ja olin suunnitellut ettÀ teen treenin normaalisti sen jÀlkeen kun muut matkavalmistelut oli tehty. Tosin melko vaatimattomilla valmisteluilla selvisin. Viimeiset matkat olin reissaillut pelkillÀ kÀsimatkatavaroilla sillÀ olen kyllÀstynyt raahaamaan isoja matkalaukkuja. Mietin vaatetukset, hygienia- ja kosmetiikat niin ettÀ selvisin pienellÀ perÀssÀ vedettÀvÀllÀ laukulla ja yhdellÀ repulla.
Oikeastaan otin vain yhdet vaihtovaatteet sillÀ perillÀ asunnossa oli pesukone ja olin pÀÀttÀnyt etten ota mitÀÀn lÀmpimiÀ vaatteita. Juoksuvarusteissa sama, vain vaihtovaatteet ja yhdet kengÀt jotka saavat sopia kaikkiin harjoituksiin. Asicsin Magic Speed oli ihanteellinen valinta. Kaikki menivÀt pieneen tilaan ja pikku laukkuni jÀi vielÀ hyvin vajaaksi. Hygienia- ja kosmetiikkatuotteet pakkasin pieniin muovisiin rasioihin jotka sitten laitoin yhteen litran minigrip pussiin joka lopulta oli ehkÀ puolillaan.
Lauantaina oli kaiken valmistelun ja lÀhtöselvityksen jÀlkeen ihanaa lÀhteÀ kevyellÀ viidentoista kilometrin lenkille joka harjoitusohjelmaan oli merkitty. Valmentaja oli laatinut treenit niin ettÀ pystyin ne hyvin toteuttamaan matkani asettamin toivein. Askel rullasi kivasti ja kevyesti maastoreitillÀ, hiekka- metsÀ- ja peltotiellÀ. Ajatukset harjailivat suomen syysmaisemista espanjaan ja ajattelin; voi wau miten kivaa palata.
HyvÀn olon tunne vallitsi niin kropassa kuin pÀÀssÀkin kun palasin lenkiltÀni ja huomasin miten vaikeaa malttamattoman oli odottaa. Ja vielÀ vaikeampaa oli kun tuli ilmoitus ettÀ menolento myöhÀstyisi kaksi ja puoli tuntia. MeidÀn oli muutenkin ollut mÀÀrÀ olla perillÀ vasta sunnuntain puolella ja olin ajatellut ettÀ yöuni jÀÀ varmasti katkonaiseksi ja sunnuntaille olikin sitten suunniteltu harjoitteluun lepopÀivÀ.
LepopÀivÀ tuli hyvinkin tarpeeseen sillÀ espanjan asunnolla olin vasta aamulla viiden aikoihin. Koneessa torkuttu aika vei lÀhemmÀksi Torreviejaa mutta ei sitÀ levoksi voinut sanoa.
Sunnuntain lepopÀivÀnÀ tuli vaan kierreltyÀ kaupungilla ja muistelemalla edellisten kertojen reissuja. Oli niin kivaa kun aikaa ei mennyt paikkojen etsimiseen vaan sai heti alkaa viettÀmÀÀn lomapÀiviÀ espanjan arjessa. Olo oli kuin olisin kotiin palannut. Muistan miten sunnuntai aamuna istahdin parvekkeelle juomaan kahvia, katselin hiljaa ympÀrilleni ja sanoin ÀÀneen.... ihanaa olla tÀÀllÀ taas.
Maanantaina sitten oikeasti palasin Via Verdelle. Asunnoltani siihen oli vain vajaan puolen kilometrin matka. Se on erityisesti aamuisin hyvin suosittu paikka erilaiseen ulkoiluun. ReitillÀ ovat kÀvelijÀt, juoksijat ja pyörÀilijÀt kun on vielÀ vÀhÀn viileÀmpÀÀ eikÀ aurinko ole vielÀ korkealla.
Olin aikaisempina vuosina useana aamuna pukenut juoksukengÀt jalkaan ja suunnistanut Via Verdelle. Ja henkÀissyt Torreviejan tuulahduksia. SuolajÀrvien ja meren vaikutuksesta ilman suolapitoisuus on suuri ja siellÀ on helppo hengittÀÀ. Torreviejassa vallitsevan mikroilmaston terveysvaikutusten vuoksi sinne matkustetaan hoidattamaan erilaisia vaivoja esimerkiksi nivelrikkoa ja hengityselimiin liittyviÀ sairauksia. Vaikka terveysvaikutukset eivÀt olleetkaan syyni useisiin vierailuihini, niin tÀllÀkin reissulla jo keskiviikkona huomasin ettÀ sain pienentÀÀ astmalÀÀkitykseni annostusta.
Se mistÀ nautin ihan valtavasti jokaiselle lenkille lÀhtiessÀni on se, ettei tarvitse pukea kauhean paljoa vaatetusta. Torreviejassa sataa harvoin enkÀ muista ettÀ olisin koskaan kastunut treeneissÀni. Juoksualusta on kuivaa ja sileÀÀ, kevÀÀllÀ ei tarvitse odottaa ettÀ hiekoitus hiekat on lakaistu pois. Olosuhteet ovat aina hyvÀt kun lÀhdet ovesta ulos. Ja siitÀ on kiva nauttia silloin kuin voi. Via VerdellÀ nÀkee kaiken tasoisia liikkujia, jokainen voi tehdÀ omat juttunsa omaan tahtiin. VÀlillÀ musiikit soi niin ettÀ tekisi mieli vaan tanssia ja miten mukavalta tuntuu kun vastaantulija tervehtii omalla puhekielelÀÀn.
Maanantai aamuna juoksin ensin kahden kilometrin veryttelyn ennen varsinaista treeniÀ. Tein pienen kierroksen Parque de la estacion ympÀri. Rauhallinen puisto jossa oli kukkoja ja niin kai kanojakin nokkimassa nurmikolla. Poikani kanssa aikoinaan ristimme sen juuri lintujen takia kukkopuistoksi. SiellÀ oli hyvÀ tehdÀ veryttelyÀ ennen Via Verden suoralla tapahtuvaa vetoharjoitusta, 5 x 3 minuuttia kahden minuutin kÀveleskely palautuksilla. Loppuveryttelyt sitten taas puiston kautta asunnolla ja kun jÀi vielÀ hieman vajaata ettÀ sain kilometrit tÀyteen, kiersin korttelia ja ajattelin miten kivaa kun harjoitukset oli tehty ja oli koko pÀivÀ aikaa kaikelle muulle.
Tiistaille oli vuorossa kevyt 8 km, Mietin jo illalla ettÀ lÀhden hieman aikaisemmin liikkeelle kuin edellisenÀ pÀivÀnÀ sillÀ lÀmpötila nousisi sitten kuitenkin melko pian kun pÀivÀ alkaa paremmin hÀÀmöttÀmÀÀn. KesÀllÀ olin juossut hellemaratonini ja muut treenit joten en sitÀ lÀmpöÀ pelÀnnyt mutta oli kuitenkin miellyttÀvÀmpÀÀ juosta aikaisemmin.
LÀhdin taas asunnolta rauhalliseen tahtiin. Ajattelin ettÀ tÀllÀ kertaa haluan pÀÀstÀ meren ÀÀrelle. Oli kivaa katsella kuinka vastaan tulijoita kÀveli tuoreet patongit kÀsissÀÀn. Tuoksui ihanalle aamulle ja espanjalainen arki oli alkanut. Lapsia saateltiin kouluun ja heillÀ oli pienet perÀssÀ vedettÀvÀt laukut reppujen sijaan. Liikenne oli vilkastunut siitÀ mitÀ se oli vielÀ tuntia aikaisemmin. Kaupungin lÀpi aallonmurtajalle oli matkaa vÀhÀn vajaa kaksi kilometriÀ. NÀin jo kaukaa ihmisiÀ siellÀ lenkkeilemÀssÀ. Aallonmurtaja on lempipaikkani ja nautin joka hetkestÀ juostessani sen pÀÀstÀ pÀÀhÀn, matkaa edestakaisin siinÀ kertyy 3 kilometriÀ.
Aallonmurtaja kerÀÀ pitkin pÀivÀÀ ihmisiÀ kulkemaan sitÀ edestakaisin. Tai vain istumaan ja katselemaan . Itselleni se on paikka jossa tunnen ettÀ sydÀn pakahtuu. Meren sinisyys rauhoittaa mielen ja saa tuntemaan jotain sellaista mitÀ valitettavasti en edes sanoiksi osaa pukea. Mieli lepÀÀ, nauttii tunnetilassa ja kun siihen yhdistetÀÀn juoksu ollaan jo tunteideni ylÀpuolella. Paluumatkalla juoksin pikkurantaan ja kerÀsin siellÀ vielÀ lopun kilometrejÀ ja muistelin miten monet mehujÀÀt siellÀ on syöty, SiellÀ on tehty hiekkalinnoja ja uitu aalloissa, nÀhty miten pilvi ajelehtii auringon eteen hetkeksi.
Harjoitusohjelma kulki mukana. VÀlillÀ sitÀ aina katselin.
Voimaharjoittelu osui keskiviikolle. Sen myös olin pÀÀttÀnyt tehdÀ heti aamusta sillÀ pÀivÀlle oli vielÀ kaikenlaista muuta kivaa luvassa. Ohjelmassa oli takakyykkyÀ, yhden jalan polven koukistusta, ylÀtaljaa, yhden jalan hip thrust, pystypunnerrusta istuen ja pohkeita seisten. TÀtÀ ohjelmaa olin tehnyt jo kotona ollessanikin ja nyt se kulki mukana Aro Fitness salille.
Kuntosali oli samassa talossa missÀ asuntonikin. Olin aikaisempina vuosina asunut samalla alueella joten oli helppo mennÀ tuttuun paikkaan. Varsinaista voimaharjoittelu treeniÀ en tÀllÀ salilla kuitenkaan ollut aikaisemmin tehnyt . Olin kÀynyt ryhmÀliikunta tunneilla joissa zumbattiin latino popin tahtiin. Vauhtia ja rytmiÀ kyllÀ riitti. Iltaisin salilla nÀki paljon treenaajia mutta aamulla siellÀ oli vain pari minun lisÀksi ja voimaharjoittelu ohjelman lÀpi vienti oli kivaa. Mukana minulla ei ollut kuin pikku pyyhe ja juomapullo. Katukin oli niin siisti ettÀ hiippailin asunnolta sisÀÀn salille samoilla Asicsin Magic SpeedeillÀ millÀ olin juossutkin.
Torstaina palasin taas Via Verdelle. SÀÀssÀ huomasi jo aamulla pienen muutoksen, pÀivÀstÀ ei tulisi niin kuumaa kuin edelliset. Silti oli ihan t-paita aamu eikÀ vaatetusta ollut treeneissÀ sen enempÀÀ kuin aikaisemminkaan.
Aloitin taas kevyen veryttelyn ja herÀttelyn, kaksi kilometriÀ alle ennen varsinaista treeniÀ. Ja koska oli vuorossa vetotreenit oli Via Verde siihen sopiva paikka.
Veryttelyn jÀlkeen vuorossa oli 6 x 5 min veto osuus reippaan kovaa. Juoksin viisi minuuttia toiseen suuntaan, perillÀ kÀveleskely palautus kahden minuutin ajan ja seuraava veto paluu suuntaan. KengistÀ sai kivaa potku apua joka toimi Via Verden laatoitetulla reitillÀ aivan mainiosti. Sellaisella kohdalla missÀ hetkittÀin oli enemmÀn ulkoilijoita, siirryin asfaltin puolelle juoksemaan.
Loppu verkka treenin jÀlkeen nautiskelleen ja jÀlleen kuulin itseni sanovan... - ihanaa olla tÀÀllÀ. Kotona sitten istuin pitkÀÀn parvekkeella ja toivoin ettÀ olisin voinut tÀllÀ kertaa olla matkallani pidempÀÀn.
Perjantai oli lepopÀivÀ ja koko viikkoon kuului paljon muutakin kuin harjoitusohjelmani. KÀvin Athletiq Finland opastuksella katsastamassa Los Balconesissa ihastuttavaa huvilaa ja sen ympÀristöÀ, tulevaa juoksuleiriÀ ajatellen. Sen kattoterassilta oli upeat maisemat ja taivaan sinisyys lumosi mieleni. Torreviejasta sinne oli vain noin kymmenen kilometrin matka.
Viikolla istuin myös tuttujen kanssa kahvilla ja kÀvin Sarin luona kasvohoidossa. Oli niin kivaa rupatella kuulumisia sillÀ edellisestÀ kerrasta oli koronan vuoksi vierÀhtÀnyt aikaa. Mutta juttu kuitenkin jatkui melkein siitÀ mihin se viimeksi oli jÀÀnytkin .... cuanto tiempo.... cuanto tiempo....
En tiedÀ mistÀ se oikein johtuu mutta joka kerta Torreviejassa ollessani alan jo heti miettimÀÀn seuraavaa kertaa. Mietin vaihtoehtoja jotta voisin joskus olla siellÀ yhtÀjaksoisesti jonkin pidemmÀn pÀtkÀn. PisimmillÀÀn olen ollut reilut kolme viikkoa ja siinÀ ennÀtti kyllÀ ihanasti jo asettumaan. Selaan kalenteria ja lasken lomapÀiviÀ, vuorotteluvapaa vaihtoehtoa unohtamatta.
Torreviejaan olen aina tehnyt omatoimimatkoja, lennot erikseen ja asunnon hankkinut suomalaisilta asunnon vÀlittÀjiltÀ. LentokenttÀ kyydin tilannut heiltÀ tai tullut bussilla Alicantesta Torreviejan keskustaan. Paljon riippunut lentojen aikatauluista. Kaupunki itsessÀÀn on hyvin selkeÀ ja siellÀ sekÀ sen ympÀristössÀ on helppo liikkua. Linja-autolla pÀÀsee hyvin paikasta toiseen jos sitÀ vaihtelua kaipaa. Olen matkustanut erilaisilla kokoonpanoilla, perheen kera, ystÀvien kanssa, lapseni kanssa kahdestaan. KevÀÀllÀ, kesÀllÀ, syksyllÀ, talvella. EhkÀ syksy kuitenkin on lempi ajankohtani.
Lauantai oli matkustuspÀivÀ. Aika hurahti nopeasti Torreviejan aamusta Helsinki-Vantaan tummaan iltaan. IkÀvÀ jÀi espanjaan mutta oli ihana palata kotiin. Lentokoneessa olin niin uppoutunut kirjaani ja matkan aikana olin sota ajan Pariisissa. VielÀ etsin tekstiÀ kirjan viimeisiltÀ valkoisilta sivuilta, niin jÀin - Kirjasto Pariisin SydÀmessÀ - tunnelmiin.
Sunnuntaina olin ottanut tulevan arjen vastaan. Muistellut meren sinisyyttÀ ja tarkastanut syksyiset varusteeni. Harjoitusohjelmassa oli kevyt 18 km. Mietin ensin juoksenko koko matkan assulla vai jÀÀnkö maastomaisemiin. Halusin pysyÀ rauhallisuudessa ja tein pitkÀn hitaan hiekka-, pelto- ja metsÀtiellÀ. LepopÀivÀt olivat tehneet tehtÀvÀnsÀ ja juoksu oli ihanan irtonaista ja helppoa.
Viikon treenit oli paketissa. Mieli oli raukea. Maanantain Via Verde oli vaihtunut kotimetsÀn lÀheisyyteen. Juoksu oli kulkenut melkein neljÀ tuhatta kilometriÀ espanjaan ja samat takaisin. MillÀÀn tavalla muuttumatta, ihan vaan ennallaan ,samana tuttuna, omana juoksunani. Kiitin sitÀ matkaseurasta ja tiesin ,ettÀ vielÀ jonain pÀivÀnÀ saan kiittÀÀ uudestaan.
.....LennĂ€ lennĂ€ KesĂ€kerttu.... lennĂ€ tuhansia kilometrejĂ€ taivaanrannan taa ....đ
Kommentit