Napsun Verran Uutta.... 🐞

             Heräsin aamuyön tunneilla vaikka alkuun luulinkin että oli jo aamu. Varovasti kurkin ikkunoihin ja huomasin miten tummaa ulkona oli.  On siis vielä aikaa ennen kuin kello pärähtää soimaan työaamuun. Jäin kuitenkin pyörimään kyljeltä toiselle ja samalla muistelin kulunutta viikkoa. Harjoitusten osalta mennyt oli kovempaa viikkoa. Kilometrejä kertyi reilut 76  ja pari punttitreeniä. Ja kun näin taakse päin mietin, ei se tuntunut juuri paljoltakaan. Ehkä harjoitusten rytmitys on juuri oikeanlainen enkä missään vaiheessa tuntenut että olisi jotenkin raskasta vetää viikkoa läpi. 

📷kemir

Tiukempaa treeniä seurasi aina joku kevyt ja palauttava. 

              Harjoittelu kertoo sen että nyt toteutuu se Napsun verran uutta josta jo jossain yhteydessä olen maininnutkin. Harjoitusmäärä lisääntyi hieman entisiin määriin verrattuna ja minun mielestäni se tehtiin juuri oikeaan aikaan. Alla on kolme vuotta tavoitteellista harjoittelua ja harjoitusohjelman läpi vientiä. Määrää ja tehoa pikku hiljaa lisäten. Kunto on kohentunut pikkuhiljaa ja myös juoksutekniikkaan saatu parannusta. 

        Kahden harjoituksen päiviä on nyt tasaisesti alla, tämä ehkä niitä uusimpia muutoksia vaikka kahden harjoituksen päiviä olen tehnyt ennenkin mutta en niin säännöllisesti kuin nyt. Oikeastaan viime syksynä Vuokatin määräviikolla huomasin miten hyvin itselleni sopivat kahden harjoituksen päivät. Jotenkin treenivire ja jaksaminen on minusta paljon parempaa kun kroppa on herätelty aamulla ja illalla mennään jotain rauhallista ja palauttavaa harjoitusta. Eikä sitä edes ihmeemmin huomaa että määrää tulee lisää. Saan olla tyytyväinen Pasi Päällysahon ohjelmaan. 

               Lempiharjoituksiani on aamun voimaharjoittelu ja illalla kevyt palauttava juoksu. Ihan alkuun ajattelin että tuleekohan juoksusta yhtään mitään jos kroppa on väsynyt tai lihakset kankeat. Näin ei kuitenkaan ollut. Toki alkuaskeleet voivat illan lenkillä olla vähän jäykät mutta kun jatkan juoksua rauhallisella vauhdilla, ne aukeavat siitä melko mukavasti ja juoksu alkaa rullaamaan. Tuntejakin on kulunut mukavasti palauttaen. 

                 Napsun verran uutta on toteutunut nyt kahden harjoitusjakson ajan. Yksi jakso kestää sen kolme viikkoa. Kolmen viikon jaksossa on kaksi tiukempaa viikkoa ja näiden jälkeen kevyt viikko. Aikanaan ampumaradalla opin sen että parhaaseen lopputulokseen pääsi kohdistamalla kivääri oikein. Napsu ylös, Napsu alas tai oikealle ehkä vasemmallekin. Ehkä siksi harjoittelussakin puhun Napsun verran. Pieni muutos voi tehdä hyvää. 

Oikeastaan minä itse tein aloitteen siihen että harjoittelun tehoa ja määrää lisättiin. Olin huomannut että kohentunut kunto voisi kantaa vähän enemmän. Omasta mielestäni en ole mikään päätön treenin ahmija. Toki nautin harjoittelusta mutta osaan myös pitää järjen kädessä. Olen monesti sanonut että haluan harjoitella ja parantaa tuloksiani sillä fiiliksen mukaan liikkuminen ei enää riittänyt minulle. Ehkä siksi että olen liikkunut fiiliksen mukaan koko ikäni. No tulipa taas tämä sama sanottua. On kuitenkin kivaa katsoa mihin saakka kroppa kestää ja miten kehittyy  vielä näin vanhemmalla iällä. Sekin tuli taas sanottua. 

                           Kahden harjoituksen päiviä kolmen viikon harjoitusohjelmaan tulee 2-3 aina per kova viikko. Vaikka yhdelle päivälle saattaisi kertyä n. 20 km juoksua tai treenin kestoa n. 2,5 tuntia olen monesti tehnyt treenit jo klo 17 tai viimeistään klo 18 mennessä. Paljon jää vielä iltaan aikaa touhuta arjen juttuja. Ja näiden harjoitusten välissä teen ihan normi työpäivän. Toki juoksumatto ja kotisali säästää tosi paljon aikaa, kun siirtymisiä salille tai paremmille juoksu alustoille ei tarvitse tehdä. Menneenä talvena totesin että juoksumatto on ihan paras hankintani mitä juoksuharrastukseni eteen olen voinut tehdä. Talvella kuluu äkkiä jo puoli tuntia kun etsii ja pukee kaikki kerrokset ja siirtyy hyvälle alustalle juoksemaan.

                Mielestäni päivän toinen treeni on ihanan nautinnollinen. Olen joka kerta saanut todeta miten hyvin se on palauttanut. Olen pitänyt tehon juuri oikein ja saanut todeta että jäkistynytkin kroppa aukeaa kivasti aina viimeistään siellä treenin loppu osiossa ja niinhän se viimeistään pitääkin. Ei ole ollut yhtään harjoitus kertaa jossa olisin joutunut jäämään takkuiseen tilaan tai olisin kokenut sen ylirasittavaksi. Toinen treeni alkaa aina todella rauhallisella vauhdilla, kroppaa kuunnellen etenen ja lisään vauhtia sen mukaan. Silloin kun treeni ja juoksu kulkee hyvin, tekee aina mieli ottaa loppuun kiihdytyksiä, on aika wautsi tunne kun treeni on palauttanut treenistä.

            Kovilla viikoilla kilometrejä kertyy reilu seitsemänkymmentä, pari voimaharjoitusta ja koordinaatioita, hyppelyjä. Kevyellä viikolla ehkä nelisenkymmentä yhdellä voimalla. Harjoitusten sisältö toki vaihtelee ja minusta on ihanaa miten monipuolisesta lajista juoksussa on kyse. On tosi kivaa tehdä erilaisia harjoituksia ja samalla tunnustella mistä kroppa tykkää.

          Harjoittelussa ja toki myös työnteossakin pidän tosi tärkeänä sitä että maltan palauttaa. Olen todella tarkka siitä että noudatan kevyellä viikolla kevyttä harjoittelua ja lepopäivät ovat lepopäiviä. Olen aina tehnyt ja teen edelleen myös keikkatöitä joten työviikko on monesti kuusi päiväinen. Tämänkin olen kertonut aikaisemmin ja ehkä juuri siksi pidän tärkeänä levon merkitystä.  Joka päivästä otan lepohetken enkä tingi yöunista. Kerran eräs henkilö luuli että aamutreeni on pois yöunistani. Näin ei kuitenkaan ole. Jos herään viideltä, aloittaaksesi harjoituksen puoli kuusi, olen mennyt yöunille yhdeksältä. Silloin alla on kahdeksan tuntia unta ja treeni kulkee lähes joka kerta juuri toivotulla tavalla, olen pirteä töissä, tee vielä toisen treenin heti töiden jälkeen ja sitten on vielä hyvin lopun arjen aikaa. Näin siis vain keskimäärin 2 kertaa/kovempi viikko. Millään viiden tai edes vain kuuden tunnin yöunilla en tähän touhuun lähtisi.

           Arkeen ja elämäni päiviin mahtuu hyvin paljon asioita. Olen sitä mieltä että päiväni ovat nyt minun näköiset. 

                            Kesti kyllä vuosia löytää se oma juttu tai ainakin mikä tällä hetkellä tuntuu hyvältä. Muistan senkin ajan kun tulin töistä kotiin ja katsoin illan aikana tv ohjelmia aina toisensa perään ja olin väsynyt. On ihanaa antaa itsensä harjoittelulle ja toki paljon muullekin. Ja kun harjoittelu on oikein suunniteltu päiviin, ei se voi olla mitään muuta kuin nautinto. En ole koskaan harjoitellut väkisin enkä koskaan tule niin tekemään. 

                                Napsun Verran Uutta on nostanut harjoittelun uudelle tasolle joka edelleen tähtää tavoitteisiin. Tavoitteiden eteen on kivaa tehdä töitä.  Olkoon se tänään se että joskus vielä juoksisin lujempaa tai ainakin paljon pidemmälle mitä ennen. Tuokoon se minulle elinvoimaa sillä  Juoksun antama elinvoima on minun arkeni punainen matto. 

.... Lennä lennä Kesäkerttu.... lennä punaisen mattosi päältä elinvoimaisena arkesi aamuihin... 🐞