Viikko 3...Juosten ja hiihtäen...🐞

             Vuokatti kutsui jälleen omalla upeudellaan. Matkaan lähtö kuitenkin viivästyi kotona tapahtuneen  onnettomuuden vuoksi. Onneksi sain selvitä säikähdyksellä, astettaa asioita tärkeys järjestykseen. 

   Lomaviikon harjoitukset oli laadittu toiveeni mukaan niin että tällä kertaa mukaan tulee myös hiihtoa. Vanha olkapäävamma vaivasi pitkään ja useampi vuosi on kulunut hiihtämättä. Voimaharjoittelu on tuottanut tulosta,jos sauvakävely onnistuu, niin ehkä myös hiihtokin. Viikko kolme käyntiin harjoitusohjelman mukaan. 

Maanantai 

Aamu     3 km + koordinaatioit ja hypyt + reippaat vedot + 3km 

        Harjoituskuormaa oli alla ja se tuntui veryttelyjuoksun alussa. Valitsin kuitenkin ulkotreenin, sillä viikonlopun  harjoitukset olivat kuluneet sisäradalla ja matolla. Pakkanen oli kymmenen asteen tuntumassa ja sää tuntui lämpimältä kun tuulet olivat lakanneet. Alustana kylä-metsätie oli osittain haastava mutta melko tasainen kuitenkin. Ajattelin pärjätä ilman nastoja ja hyvin kaikki sujui maltilla. Kankea kroppa aukesi pikkuhiljaa, koordinaatiot virittivät lihaksistoa ja lopun juoksu sujui kivan kevyesti. 

Ilta      Kevyt hiihto 30-40 min

  Edellisistä hiihdoista oli kulunut vuosia. Lukuunottamatta viime talven 1 km lenkkiä. Kerta kokeilu ja sukset autoon. Tiesin ettei pitkän tauon  jälkeen ole mitään järkeä lähteä paahtamaan kilometrejä. Muistan karvaan kokemuksen kun vuosikymmenten jälkeen lainasin siskon suksia ja ei muuta kuin Levillä  tunturin ympäri kierrokselle. Miten meni, onkin sitten toinen tarina. 

      Olin tiedustellut seurakavereilta latutilannetta ja perillä Perttulassa kutsui pienoinen winterwonderland. Valitsin ensimmäiselle lenkilleni perinteisen sukseni. Alkuun tuntui etten ole ollut suksilla koskaan mutta pikku hiljaa kroppa pääsi rytmiin mukaan ja kivasti kaikki sujui hyvin rauhallisella vauhdilla. Olin niin ihastuksissani, naama kuin naantalinaurinkona nautinnosta. Täysin  oikea tapa palata hiihdon pariin, kevyesti lyhyellä lenkillä. 

Tiistai 

Matkustuspäivä Vuokattiin 

Keskiviikko 

Kevyt 8km ja Voimaharjoittelu

Aamukahvilla katselin miten ihanaa rauhallisuutta ja valoisaa talvipäivää tänään onkaan tarjolla. Aamulenkistä tuli oikeastaan päivälenkki, muu touhu siirsi harjoittelun aloitusta. 

         Kävin rauhallisesti juosten katsomassa ympäristöä ja latutilannettakin. Pakkanen oli jossain 12-13 asteen tuntumassa mutta oli ihanteellista juosta kun ei tuullut yhtään. Normilenkkareilla,  GT2000 oli oikeinkin hyvä valinta. Maatuntuma hyvä ja riittävä pito. Aluskerrasto, talvijuoksupaita, trikoot ja tuulen pitävää ulkokerroksessa. Lämmin tuli liikkeessä. 

Pohdin alkuun miten jatkan päivääni. Voimaharjoittelun  tein kehonpainolla. Koska Vuokatti reissu  oli kutistunut vain muutaman päivän mittaiseksi, en lähtenyt salille. Ajattelin mennä vielä vähän hiihtämään vaikkei sitä tälle päivälle ohjelmaan ollutkaan suunniteltu. Vuosien jälkeen vapaan hiihtotavan sukset jalkaan. Valaistulle ladulle hetkeksi. 

 

   Kyllä minä siinä tasapainoillessa mietin, miten olen joskus kyennyt hiihtämään vaparia 20 km lenkin. No maltilla ja tunnustellen. Voi wau miten kivaa kuitenkin. Ehkä vähän voimatreeninä myös, näin alkuun ainakin.

Torstai

Aamu   Kevyt 8km      Ilta   Kevyt hiihto

Pakkanen oli laskenut alle kymmeneen. Ihanteellinen keli ulkoiluun. Tiesin jo eilen ettei tämän päivän harjoitukset tule toteutumaan suunnitelman mukaan. Päivällä olin nuorison kanssa ajelemassa mönkkäreillä ja wintercrosskartingia. 

    Parin tunnin ajot hurahti hetkessä. Ajatukset olivat täysin ratin takana ja ihanan erilaista tekemistä pitkään aikaan. 

Juoksun siirsin suosiolla loppuiltapäivään. Omassa kuplassani juoksin opiston lenkkiä. Haukoin henkeä, miten kaunis talvi voikaan olla, silloin kun on kunnon talvi. En lähtenyt enää ahmimaan hiihtoa samalle päivälle, eiköhän tullut touhua ihan tarpeeksi yhdelle talvipäivälle. 

        Rauhoituin illaksi tv:n ääreen. Urheilugaala 2026 oli juuri kivaa ajanvietettä. 

 
                         Perjantai 

Aamu        3km veryttely + 4x800m/2min + 3km               veryttely 

  Aamuharjoitukset venähtivät päivän puolelle. Pakkanen oli taas laskenut, lukema jossain -5 tuntumassa ja pieni höttölumi sateli hiljalleen. Pohdin kovasti lähdenkö matolle juoksemaan. Päädyin kuitenkin tasaiselle kevari pätkälle vetoineen. Veryttelyt lähihoodia kierrellen. Veryttelyt otin hyvin kevyesti,kroppa tuntui ihanan levänneeltä, olin nukkunut todella sikeästi. Ensimmäisessä vedossa takareiteen kramppi. Taisin ponkaista vähän innolla liikkeelle. Otin treenin sekaan kävelypätkiä. Mitään hyvää yhtenäistä juoksua ei syntynyt mutta kroppaa tunnustellen jatkoin harjoituksen loppuun. Loppuveryttelyn lopussa reisikin rauhoittui. 

Ilta    Kevyt hiihto 

Pertsaa vaihteeksi. Nyt kun vuorohiihto alkoi sujumaan, ei latu ollut kovinkaan hyvässä kunnossa. Melkein umpeen satanut mutta rauhaksiin etenin ja nautin ulkoilusta. Totesin miten kivaa oli pikkuhiljaa hiihtää muutaman vuoden tauon jälkeen, lumi jotenkin rauhoitti kivasti suhinallaan. 

Lauantai 

Matkustuspäivä kotiin 

Lahden kohdalla mietin miten paljon kivoja kohtaamisia juoksu onkaan tuonut mukanaan. 

Sunnuntai 

Kevyt 15 km

     Aamulla ajattelin että teen kevyen juoksun jossain  iltapvän  puolella. Tein hetken aikaa töitä tietokoneella ja kun sain homman valmiiksi nousin tuolilta seisomaan. Selkä jämähti. Ei tuntunut kipua, ainoastaan jäykkyyn. Hetken venyttelin mutta ei tuo auttanut vaan selkä oli jäykempi. Ajattelin että kävelen lenkin maastossa, nyt ei iskutus tee hyvää. Sitten muistin hiihdon. Lähdetään kokeilemaan. Valitsin perinteisen, se on ehkä selkäystävällisempi tähän kohtaan. Aloitin rauhassa ja tunnustelin. Selkä oli oireeton ja pikkuhiljaa lisäsin vauhtia. Rauhallisesti hiihtäen lopulta mittarissa oli 15km. Aikaa kului melkein samat kuin kevyesti juosten.   

     Siinä harjoituksen aikana mietin miten hyvä että hiihtoa oli otettu mukaan pikkuhiljaa, pienillä pätkillä aloittaen. Edellisestä hiihdosta oli kulunut viisi vuotta ja ensimmäiset hiihdot tuntuivat siltä etten olisi hiihtänyt koskaan. 

      Olen oikeastaan tosi tyytyväinen että löysin ladulle uudestaan. Nautin tämän päivän hiihdosta jota selkäni vuoksi hiihdin vain kilometri kilometriltä tunnustellen. Meno oli kuitenkin vaivatonta, aika kului ihan hurahtaen. Testailin tasatyönnöt ja vuorohiihdonkin mutta mäkiin en uskaltanut ollenkaan. Pidin hyvänä sitä etten pakannut viikon alussa suksia autoon ja lähtenyt ladulta.Päätin jatkaa harjoittelua ja tänään huomasin että olenhan minä hiihtänyt ennenkin ja melko paljon olenkin.  Mäkiin totuttelen sitten joskus myöhemmin. Hyvä alku näin. 

 

Toivon että voin jatkossakin yhdistää hiihtoa juoksujeni sekaan. Tuoda samalla pikku piristystä talviajan harjoitteluun. Luin mielenkiintoisen tekstin Harri Kirvesniemen vinkeistä jossa hän mainitsee unohtamasta kilometrien keräilyn ja kannustaa hiihtämällä totuttamaan kropan liikkeeseen. Toistamaan ladulla erilaisia harjoituksia. Omassa harjoittelussa pidän tärkeänä sitä että juoksu kulkee pääosassa, baletti ja hiihto voivat tuoda uudenlaista ärsykettä ja vaihtelua. Pyrin yhdessä valmentajan kanssa katsomaan sopivan suhteen näiden lajien kesken. Ilman ammattilaisen apua, minulla tekeminen karkaa herkästi käsistä ja paahdan tekemään kaikkea ihan päättömällä tavalla. Onneksi hän osaa jarruttaa minun intoiluni ja auttaa pitämään harjoittelun oikeilla raiteilla. 

...Lennä lennä Kesäkerttu...lennä intoilusi matalaan liitoon... lennä harjoittelun tasapainossa ja sieltä tulevan kisakiven juureen...🐞