TÀnÀÀn on kulunut tasan kolme vuotta kun tein ensimmÀisen harjoitukseni Juoksuvalmentajan ohjelmalla. Olen tÀssÀ viime aikoina kovasti pohtinut tÀtÀ kulunutta kolmea vuotta. MitÀ se on antanut ja mistÀ olen joutunut luopumaan. Olenko kuitenkaan luopunut mistÀÀn vaan tehnyt vain valintojani. Oliko tÀmÀ nyt kenties tÀssÀ vai miten tulen jatkamaan.
Olen aina nauttinut harjoittelusta ja fyysisestÀ tekemisestÀ. Lapsena lÀhdin itsekseni hiihtÀmÀÀn, yleisurheilua harjoittelin omalla pihalla, halusin olla urheilija. KÀvin balettikoulua joka vei jazztanssin maailmaan, pelasin monta vuotta squahia. Ajauduin hevosmaailmaan, hyppÀsin esteitÀ, ratsastin koulua ja kengitin hevoseni.
TykkÀsin ahertaa heinÀpellolla, rakentaa aitoja laitumille, tehdÀ tallitöitÀ ja hakata halkoja.
Muistan kuinka edesmennyt appiukkoni halusi oikeasti nÀhdÀ hakkaanko todella halkoja. Iso mies jÀi suu auki katselemaan kun halot lentelivÀt ja opetti yhden asian. KantapÀÀt nousevat ilmaan ennen iskua. Ja niin minÀ korjasin tekniikkani.
Vaikka olen liikkunut paljon ja monipuolisesti, en ole kuitenkaan koskaan aikaisemmin pÀÀssyt tÀhÀn tunnetilaan missÀ tavoitteellisen harjoittelun aikana olen ollut. Kaipaan tÀmÀn pÀivÀn ja huomisen harjoittelua. Olen sanonut ettÀ juoksen niin kaun kuin jalat kestÀvÀt ja haluan nÀhdÀ kuinka paljon oma kuntoni voi vielÀ vanhemmalla iÀllÀ parantua. Haluan harjoitella, haluan kisata, haluan juosta niin kauan kuin annetaan.
Tein pÀÀtöksen ettÀ sitoudun harjoittelemaan. Jos Juoksuvalmentaja tekee minulle harjoitusohjelman, haluan tehdÀ oman osuuteni. Mahdollistin toteutuksen oman arkeni sisÀllÀ. Tein harjoituksia pojan treenien aikana, juoksin aamulla ennen sovittua tapaamista, työpÀivÀn jÀlkeen harjoituksiin ja siten loppu ilta oli vapaa. Oli vain jÀrjestelykysymys harjoittelun toteuttamiseen.
Olen myös ollut onnekas ja sÀilynyt terveenÀ melkein koko ajan. Takareiden revÀhdys ja tapaturman aiheuttama jalkaterÀn vamma johtivat korvaavaan harjoitteluun. Melko pian olen aina pÀÀssyt palaamaan juoksun pariin ja palannut halusta harjoitella taas. Harjoituskertoja on kertynyt 691 kpl, 6046 km.
Tottakai mietin harjoittelua ja saavutettuja tuloksia myös lukuina. EhkÀ se tuo konkreettisemmin tehdyn työn vaikutukset esiin. Jos haluan harjoitella tavoitteellisesti, olenko saavuttanut tavoitteitani. KyllÀ olen ja taas asettanut uuden. EhkÀ eniten kuitenkin omassa juoksussani arvostan sitÀ ettÀ kympin tulos on parantunut 17 minuuttia. VauhtikestÀvyys harjoittelu on uusi intohimoni ja koen ettÀ kympin ajan parantaminen vaatii itseltÀni enemmÀn kuin esimerkiksi maratonin. Toki juoksuina ne ovat niin erilaiset mutta nÀin minÀ koen.
Harjoitellessani tavoitteellisesti se vaatii minulta jo ennakkoon suunnitellun toteuttamista. Mietin pÀivÀn rytmin ja pyrin pitÀmÀÀn siitÀ kiinni. Oma halu harjoitteluun on niin valtava ettÀ haluan tehdÀ kompromissit arkeni kanssa ja on toki pÀiviÀ ettei kaikki mene niin kuin suunnittelin mutta ei mene elÀmÀkÀÀn. Joskus nautin ja paljon olen myös joutunut olemaan surullinen. Huomisen jano on opettanut nauttimaan tÀmÀn pÀivÀn hetkestÀ.
Oikeastaan ensimmÀinen asia mitÀ ehkÀ arjessani tein kun aloitin tavoitteellisen harjoittelun oli se ettÀ huolehdin nukkumiseni. Ennen olin iltakukkuja ja olisin edelleenkin mutta nykyÀÀn menen nukkumaan niin ettÀ vÀhintÀÀn 8 tunnin yöuni on taattu. Se on ehdoton asia joka auttaa minua jaksamaan. Kun olen saanut kunnon yöunet jaksan työpÀivÀn jÀlkeen juosta ja hoitaa arkeni. Usein työviikkoni on kuusi pÀivÀinen, keikkatöitÀ alallani olen tehnyt aina urani aikana. Joskus enemmÀn ja joskus vÀhemmÀn. Se mistÀ olen aina tinkinyt on tv. En tunne sarjoja, katson vain uutiset ja luen kirjoja. Silloin kun juoksen matolla katselen Yleareenaa tai NetflixiÀ ja siksi kolme tuntia saattaa kulua ihan siivillÀ.
Harjoittelu on osa arkeani. Se vie minut mukavasti oman ajatteluni maailmaan. Pohdin siinÀ kaikenlaista ja teen suunnitelmaa. Teen pÀÀssÀni kauppalistaa, mietin pojan viikon rytmitystÀ, kÀyn lÀpi espanjan sanoja, olen tehnyt kehitysideoita työhöni, keskittynyt harjoitteluun, teen vauhtikestÀvyys vetoja ja mietin palautusta, ajattelen lapsen lapsiani ja ikÀvöin heitÀ. Joissain kevennetyn viikon pÀivinÀ kuljen levottomana vapaalla ajalla ja malttamattomana odotan seuraavan treenin alkua.
Harjoittelu on tuonut minulle itsekuria. On levon kautta antanut hyvÀn olon tilan. Parempi kunto auttaa jaksamaan pÀivÀni, voimaharjoittelun myötÀ vuosia vaivannut selkÀkipu on hÀvinnyt. Olen kuluttanut juoksukenkiÀ ja parantanut tuloksiani. TiedÀn ettÀ henkilökohtainen seinÀ tulee vastaan eivÀtkÀ tulokset enÀÀ parane. En tiedÀ olenko saavuttanut oman seinÀni, silti janoan sitÀ tunnetta kun kiinnitÀn numerolapun rintaani ja teen pikku hyppyjÀ ennen starttia.
Tuon yllÀ mainitun tunteen jano saa minut harjoittelemaan. Ja tiedÀn ettÀ Juoksuvalmetaja Pasi PÀÀllysahon harjoitusohjelmalla harjoittelen oikealla tavalla. Itsekseni en osaisi miettiÀ harjoittelun ja palautumisen suhteita tai mitÀÀn muutakaan harjoituskauden kulkua suhteessa kisoihin.
Olen oppinut kuuntelemaan itseÀni ja juoksun lisÀksi olen oppinut paljon myös juoksun ja harjoittelun teoriaa, tekniikkaa unohtamatta.
Tavoitteellinen harjoittelu on tuonut minulle valtavasti itsevarmuutta mutta pistÀÀ myös vaatimaan itseltÀni. En enÀÀ olekaan tyytyvÀinen pelkkÀÀn lÀpi vetoon. MielessÀni on aina tavoite jota kohti lÀhden juoksemaan. Pikkuhiljaa juoksuvauhti on kasvanut ja vÀlillÀ olen kuvitellut itsestÀni isompia mihin kuitenkaan olen kyennyt. Joka tapauksessa minÀ toteutan tÀllÀ hetkellÀ omaa unelmaani. Vaikka en tuloksissa koskaan saavuttaisi mitÀÀn ihmeellistÀ saan olla harjoittelun maailmassa, haastaa itseni joka kerta kun pistÀn juoksukengÀt jalkaani. Jonain pÀivÀnÀ voin muistella juoksijan taivaltani ja asettaa sydÀmeeni kaikki ne ihmiset ja ystÀvÀt jotka ovat tÀtÀ taivalta kulkeneet kanssani.
....LennĂ€ lennĂ€ KesĂ€kerttu ... lennĂ€ juoksijan taivaltasi tĂ€mĂ€n pĂ€ivĂ€n illasta huomisen aamuun...đ
Kommentit