Juoksin ja Juoksen...🐞

 

        Olen pohtinut vastausta saamaani kysymykseen. Mikä on juoksumatkoista minulle se mieleisin? Tähän on todella vaikea vastata sillä juoksu on niin monipuolinen laji. Toki omalla kohdallani olen saanut opetella juoksemaan eri matkoja eri tavalla ja tämä on tehnyt juoksuharjoittelusta ihanan mielekästä  puuhaa.   On ollut oma tiensä opetella juoksemaan kymppi kymppinä ja maraton maratonina. Ja kun tähän vielä lisätään matkoista 800m, on koettu juoksuharjoittelun nautinnon monipuolinen kirjo. Ja tässä sitä sitten ollaan. Mikä on se mielekkäin. 

Helsinki 2009 42.2 km

                     Tässä kuvassa kuvittelin vielä juoksevani maratonia seuraavanakin vuonna mutta kuten olen aiemmissa postauksissa kertonut lopetin juoksun kokonaan muutamaksi vuodeksi. Siirryin kovatehoisille ryhmäliikuntatunneille, viisi kertaa viikossa. Kroppa meni aivan sekaisin ja painoa kertyi.  Kuvittelin mitä kovempi meno ja mitä useammin, sen parempi. 

Tukholma 2016 42.2 km

      Seuraava  maraton oli tuskaa. Juoksun nautinto ja juoksu olivat  kaukana. Mutta tuolla läskimaratonilla tein päätöksen että haluan opetella juoksemaan. Haluan joskus olla Juoksija. 

Saan kiittää juoksuystävääni joka keksi nimen Kesäkerttu. Hänen innoittamana olin Juoksuvalmentaja Pasi Päällysahon tasotestissä ja nyt yhteistyö on jatkunut jo reilut neljä vuotta. Ilman juoksuvalmentajaa tuskin koskaan olisin osannut opetella juoksemaan eri matkoja niin miten ne tänään juoksen. 

              Eri pituisia matkoja juostessa minun pitää miettiä tai oikeastaan tietää millä teholla kykenen juoksemaan minkäkin matkan. Tehdyt harjoitukset ja kisakokemus ovat  opettaneet  tunnustelemaan oman kropan. Mielestäni juostu kisakokemus on arvokkaan tärkeä jos tähtään tavoitteissani aikojeni parannukseen vaikka itse harjoittelu onkin kaiken perusta. Toiston kautta opittu oman kropan tuntemus auttaa taktikoimaan mutta myös luottamaan omiin kykyihin ja voimavaroihin. 

2024

Maraton onnistuessaan on juoksun nautintoa joka on monen onnistuneen yhteistekijän summa. Tankkaus ennen kisaa ja kisan aikana. Oma vire ja olosuhteet tekevät omaa silaustaan nautinnon toteutuksessa. Toki omat hapotukset ovat edessä mutta niinhän ne ovat jokaisella juostulla matkallani. 

Puolimaraton vauhti on ehkä sitä miellyttävintä, mitä kykenen yhtäjaksoisesti juoksemaan. Se on mielestäni helpompaa ylläpitää kuin maratonvauhti mutta maratonilla se söisi minut lopussa ja on  kympille liian hidasta. 

    Kympin vauhti on haastavaa. Sen oma ponnekkuus saa janoamaan tätä matkaa jostain syystä aina vain enemmän ja enemmän. Ehkä johtuu siitä että omissa harjoituksissani olen aivan rakastunut vauhtikestävyyden kehittämiseen. Kymppi on pitkä matka ja siinä voi saada katastrofaalisen tunteen jos jokin menee pieleen. Keskeytys on minulle vaihtoehto vain terveydellisistä syistä. Kärsitään sitten tuskaa jos täytyy ja napataan niitä huonojakin aikoja. Jostain syystä kymppi haastaa minua enemmän kuin joskus edes osasin kuvitella. 

Vitonen on ihana ja vaikean karsea.  Siinä kympin vauhdin välinen raja voi olla joskus  haalea. Haluaisin siihen kuitenkin  aivan selkeä eron. Toki useimmin näin onkin. Vitosen kisoja on ollut  ehkä vähemmän kuin muita, mutta kyllä siinä on hyvän tuntuman ennättänyt saamaan. En kyllä ole yhtään vitosta juossut ilman lopun autuaallista tuskaa. 

Cooperia olen aikuisiällä juossut vain kaksi. Luulisin että muistaisin jokaisen juoksemani. 

Keskimatkat 800m. Radalla, pienellä sisäradalla on varmasti yksi mahtavimmista juoksukokemuksistani. Jo kropan hallinta uudessa juoksuvauhdissa haastoi koko naisen. Sitä tunnetta kun juoksee lujaa ja kroppa on luuloissa enemmän ilmassa kuin maassa on jotain aivan mahtavaa. Se menee  selkeästi kokemuksena 12 tunnin ultrajuoksun  edelle vaikka ultra on sitten matkana taas aivan oma juttunsa. 

2024 Saul SM Hallit

Mieltymykseni on kuitenkin kuten edellä kerroin, vauhtikestävyydessä mutta erityisesti  myös nopeudessa. Joskus sanoin että tahdon juosta nopeammin ja pidemmälle, tänään ehkä sanon ... nopeammin... oli se juostava matka sitten mikä tahansa. 

En voisi juosta erimatkoja ajan parannus mielessä  jos en olisi opetellut juoksemaan niitä. Mikään vauhtihuippu tai juoksulahjakkuus en ole, enkä tule olemaan, mutta jo se että kykenen parantamaan aikojani on ihan mielettömän kivaa. Haastaa itsensä eri pituisille juoksumatkoille . 

  Olen pahoillani, mutta minun täytyy vastata kysymykseen tylsästi ,  etten tiedä tai en osaa sanoa. Itse juoksu on minulle mielekkäin. On ihanaa että voin soveltaa itseni juoksemaan niin 800m kuin maratoniakin. Ne ovat juoksukokemuksia omassa ainutlaatuisuudessaan ja jokainen kokemus antaa minulle ihan äärettömän paljon. 

...Lennä lennä Kesäkerttu ... lennä ensin 800 m ja siitä vielä 42.2 km...🐞