Flamencoa mausteeksi harjoitteluun....🐞

 

  Sisälläni elää pieni tanssija lopun elämää. Vaikka intohimoisesti juoksu on ykköslajini on kiva antaa pieni ripaus toisenlaista ärsykettä kropalle. Uskon että se antaa aina jotain ja tukee tavoitteellista harjoittelua. Jonkinlaista tanssia harjoitan koko ajan. Lähinnä jotain omia olohuoneen lattialle toteutettuja jazztanssin koreografioita joka tuottaa hurjasti iloa. Latinomixit ja solosalsat ovat olleet  välillä juoksun rinnalla mutta flamenco on kiinnostanut aina. 

                        Kotipaikkakunnalla lajin tarjonta on heikkoa toki ihan ymmärrettävistä syistä. Kaksi kertaa on eri järjestäjän  toimesta ollut mahdollisuus osallistua Flamencon tutustumis kurssille. Molemmilla kerroilla ne on peruttu koska ryhmää ei saatu kasaan. 

Niin kova kiinnostus minulla kuitenkin oli, että päätin hakeutua lajin pariin sitten muualle.

   Ilmoittauduin mukaan Helsingissä järjestettävälle tutustumiskurssille. Puolentoista tunnin harjoitukset perättäisinä päivinä  suunniteltiin myös harjoitusohjelmani sisäälle. Tultiin yhdessä siihen tulokseen että flamencon lisääminen harjoitteluun sopii hyvin. 

Tiesin että flamenco on tyyliltään aivan erilaista tanssia johon olen tottunut mutta tiesin myös sen että se tulee sopimaan minulle. Tutustumiskurssilla toteutettu koreografia kasvatti mielenkiintoni lajia kohtaan ja harjoittelu tulee jatkumaan reilu viikon päästä alkavalla kurssilla. Kovasti pohdin kuinka paljon kalenterista aikaa siihen tulen antamaan. Ja päädyin kurssiin jonka kesto on kaikkiaan kahdeksan harjoitus kertaa joulukuun puoleen väliin mennessä. Ja jos tämä ampaisee mukaan niin jatkoa mietitään sitten. 

 

              Rytmissä kengillä tehtävät koputukset yhdistettyinä vartalon ja käsien liikkeisiin on mielestäni aivan wau. Omaan hyvän rytmitajun joka tavallaan ohjaa seuraavaa liikettä luontevasti. Tekniikkaharjoituksien ja liiketoistojen kautta odotan innolla pääseväni tämän tanssilajin sisään. Ja kuten otsikko kertoo, mausteeksi juoksulleni. 

On kivaa saada juoksijakroppa ihmettelemään päivän treeniä ja uskon sen tekevän hyvää. Tavallaan se on iloista palauttavaa harjoittelua mutta antaa myös uudenlaista ärsykettä, kutittaa refleksejä ja testaa kropan hallintaa.  On ihanaa harjoitella musiikin tahdissa. 

Juoksuharjoitukset teen myös aina musiikkia kuunnellen. Se on minulle ihan älyttömän tärkeä tekijä harjoittelussa. Kuuntelen musiikkia aivan laidasta laitaan. Oikeastaan kappaleen sanomalla ei ole mitään väliä, joko niissä yleensä surkutellaan tai rakastetaan. Harvoin edes jään kuuntelemaan sisältöä ja nautin muusiikin vaihtelusta.  Rytmi ja musiikin eri genret sopivat juoksuun hyvin. Joskus joku hempeä balladi boostaa  harjoittelua aivan samoin kuin jokin rytmikäs cardio music.  Juoksun rytmiä varsinkin pitkillä hitailla vaihtelen monesti musiikin tahtiin. Silloin mielestäni lihaksisto saa kivaa vaihtelua mutta todellisuudessa en tiedä pitääkö se paikkansa alkuunkaan mutta kivaa se kuitenkin on. 

      Ehkä tanssissa heittäytyminen liikkekielen ilmaisuun on kaukana maaliviivan yli heittäytymisessä mutta uskon tai siis tiedän että tunnepuolella niissä on valtavan paljon samaa.     Maratonin läpi juoksua olen monesti verrannut pitkään koreografiaan, siis tunnepuolella. Maraton on pitkää itseilmaisua jossa juoksu kuljettaa eteenpäin. Ensimmäisillä maratoneilla musiikki oli aina mukana mutta nyt kaikki kisat sujuvat vain juoksua kuunnellen. Vaikka harjoittelen musiikki (leikisti sanottuna) TÄYSILLÄ ...en kaipaa sitä kisatilanteessa vaan haluan keskittyä pelkkään tekemiseen. 

 Sisälläni elää pieni tanssija mutta erityisesti siellä elää  juoksija. Pikkuhiljaa esiin kaivettuna tietää ettei mikään muu laji tuo sitä elinvoimaisuuden tunnetta kuin juoksu. On kuitenkin kivaa välillä heittäytyä ihan johonkin muuhuun. Tutustua uusiin ihmisiin ja löytää toisenlaista sisältöä. Uteliaisuus ohjaa eteenpäin ja tiedä mitä kaikkea sitä vielä kokeekaan.    En aliarvio tai ylistä mitään lajia tai tekemistä. Tämä maailma ja elämä on vaihtoehtoja täynnä ja näin juoksupäiväkirjassani voin kertoa vain omat juttuni.     

Muistan aina valmentajani sanat - kaikkea ei voi saada- . 

Olisi kivaa juosta pika-, keskimatkat-kestävyyslajit maratonista ultriin. Kokeilla aita-ja estejuoksuakin... ja se muuten oli niin lähellä etten hypännyt esteen yli...ihan oikeasti ...vaikka Mummeli olenkin.

 Vaikka kuinka haluisin kaikenlaista, keskityn asetettuihin tavoitteisiin, suunniteltuun tekemiseen ja annan harjoittelun ohjata eteenpäin. Tanssi tulee antamaan mukavan makuisen mausteen  ja on ihan älyttömän kivaa lähteä katsomaan tulevan syksyn kulkua. Flamenco kengät noudetaan ensi viikolla mutta niin myös juoksukisataankin. 

  

... Lennä lennä Kesäkerttu... lennä kengän kopsutteluista aina seuraavan kisan starttiin...🐞