Varsovan Maraton...🐞

 

Varsovan maraton juostiin sunnuntaina 29.9.2024. Olin odottanut starttia vuoden. Kaikki harjoitukset, keventelyt ja tankkaukset, kisaa edeltäviin yöuniin olivat onnistuneet juuri suunnitelmien mukaan. Olin valmiina valloittamaan Varsovan kadut  ja näyttämään itselleni oman maraton kuntoni.  Kisa aamun hyvä olo antoi odottaa juoksulta paljon. Jouduin kuitenkin nielemään karvaan pettymyksen.  Paluumatkalla  suomeen katselin koneen ikkunasta loittonevaa kaupunkia, miksi ihmessä minulle kävi niin. 

   Kisaa edeltävä päivä kierrettiin siskon kanssa expossa ja kiireettömästi oltiin osa maratonhuumaa. Kaikki oli mukavan lähellä, sillä olimme majoittuneet  vain 400 metrin päähän kisa alueesta. Käteen tarttui pikkuisen juoksukivaa ja oltiin jo huomattu että puola on edullinen maa. Gluteeniton ruokavaihtoehto ei ollut niin selvää mutta googlettamalla löytyi ravintola ja hotellin respasta sai kisa aamuna noutaa gluteenittoman aamupalan. 

Järjestelyt toimivat hyvin eikä missään tarvinnut jonottaa ennen  starttia. Varusteet vietiin säilytykseen rekan puoliperävaunuihin. Oman auton numero oli merkitty kilpailunumeron ala laitaan. 

Mutta ei muuta, lähdetään matkaan, niin kuulet miten minun kävi. Itse kisaa koskevat yksityiskohdat ehkä jossain toisessa tarinassa.

Startti pamahti yhdeksältä. Olin voimissani erittäin hyvin nukutun yön jälkeen. Kivan kirpeä kirkas aamu. Aivan äärettönän hyvä juoksusää. Maratoonarit ylittivät lähtöviivan mukavasti edeten. Katselin kauas ja hyvältä näytti vaikka olinkin jättänyt piilolinssit pois. Ne kaihersivat edellisenä päivänä niin ikävästi että totesin siskolle "en mä kyllä noita silmiin laita, ei kukaan voi eksyä merkityllä reitillä "

Lähdin rauhallisesti matkaan. Vauhdin pidin alkuun siellä 6.15 tuntumassa, jonka kolmen kilometrin jälkeen nostin sinnen kuuden molemmin puolin, 6.10 keskivauhdeille. Juoksijamassaa oli reitillä koko ajan mutta oikeinkin hyvä juosta. Reitti oli tasaista aina niin kauan kun matkaani jatkui. Kymppi takana, ei muuta kuin rullaillaan, juoksu kulki kevyesti kuin unelma. Sykkeet pysyivät hyvin suunnitelmien mukaisena, ei mitään vaivoja. Juomapisteellä pienet määrät nestettä ja geelin kanssa pieni häslinki kun oli pudota kokonaan. 

Katsoin kellosta juostua matkaa, kolmentoista kilometrin kohdalla mietin seuraavaa juomapistettä ja juoksu jatkuu. Tullaan lopulta pitkää pitkää suoraa joka kaartaa vasemmalle, musiikki kuuluu kovempaa ja ajattelin että tullaa jollekin väliaika paikalla. Mutkan takaa juoksee naisjuoksija ryntäämällä päin ja lähtee juoksemaan takaisin, ajattelin että ehkä hän tiputti jotain. Kun kaarran itse kulmasta vasemmalle, ihmettelen miksi juoksijat lopettavat juoksemisen ja hurraavat. Kestää hetken tajuta että olen juossut kymmenen kilometrin juoksijoiden massassa kympin maali alueelle. 

Kuva lauantailta

Kauhun sekaisin tuntein tekee mieli itkeä, nyt ei pillitetä vaan takaisin maraton reitille. Ryntään takaisin aivan samoin kuin äskeinen nainenkin, näen hänen hahmonsa juoksuvauhdissa. . Vastaan tulevilla juoksijoilla on kymppiläisten väreissä olevat kilpailunumerot. Huudan juostessani, missä maraton reitti, kuinka pitkä matka sinne on. Juoksijat jatkavat juoksemistaan. Vastaan tulee myös yksittäisiä maratonkilpailunumeron omaavia. Huudan heille samalla , viittoilen kääntymään ja näytän että maraton reitille pitää palata vastakkaiseen suuntaan. Sen verran siinä hässäkässä katsoin että minulla oli kilometrejä kympin maali alueella viisitoista. En yhtään tiennyt kuinka kaukana maraton reitti on. Jatkan juoksua, kysyn lennossa reitin varrelta, kukaan ei osaa vastata. Vihdoin eräs vastaan tuleva kympin maaliin juokseva nainen vastaa huutaen että sinne on ainakin kaksi kilometriä. 

Hyvää fiilistä lähdössä

Näen kuinka vastaan rynnännyt nainen juoksee edelleen hahmona edessä, hyökkää tien toiselle puolelle ja nousee nuorukaisen kuljettaman sähköpotkulaudan kyytiin. Kympin juoksijat ovat loppuneet, rata on purettu pois ja jatkan matkaa. Katson kellosta että olen juossut takaisin päin kolmekilometriä, en vieläkään ole maraton reitillä. Hukkaa tulee nyt ainakin tämä kuusi kilometriä. Edessä merkkaamatonta tietä, lopetan juoksun ja huokaan. Päässä alkaa soimaan Hauserin Lonely Shepherd.

   Sammutan kellon. Matkaa kertynyt kaikkiaan reilut 18 km.  Vaikka viimeiset kolme kilometriä mentiin reippaasti veekoolla, oli juoksu hyvää, kevyttä ja ilmavaa. Vuoden odotus ja harjoitukset saavat lopputulokseksi pettymyksen. Karvaan karvaan sellaisen. Nyt on vedetty ihan kunnolla turpaan, vastaan otetaan, nöyrrytään mutta ei tämä tähän jää. 

Eniten minua harmitta se, ettei reitillä kukaan käännyttänyt harhaan juosseita takaisin. Ja niitä harhakilometrejä tuli paljon. Kilpailunumerot olivat eriväriset kymppiläisillä ja maratoonareilla. 

        Itse mietin että tämä harhautuminen on ehkä tapahtunut siinä kohdassa missä sähläsin geelini kanssa ja jatkoin vain juoksijoiden perässä. Todennäköisesti oikealla puolella juosseet havahtuivat oikeaan suuntaan, itse juoksin vasenta laitaa. Maratoneilla olen luottanut siihen että järjestäjät ohjaavat juoksijat lopulta oikeaa reittiä vaikka toki vastuu on juoksijalla. En syytä ketään muuta kuin omaa tarkkaamattomuuttani. Ei pitäisi syventyä pelkästään siihen juoksemisen tilaan, mutta minkäs teet kun se vie ajatuksetkin vain ja ainoastaan suoritukseen. 

Toivon todella että sähköpotkulaudan kyytiin hypännyt nainen pääsi ylittämään maaliviivan maratoonarina. 

Minä kävelin yksin hiljaista tietä ja ajattelin mielessäni; tämä on kuule Kesis🐞 oikeesti aika pikku juttu vaikka raivona oletkin. Naapuri maassa soditaan, siellä juostaan henkensä edestä, sinä nauttiaksesi elinvoimasta ja kiitä onneasi että saat palata kisa alueelle rauhassa vaikka pettynyt oletkin. 

           Joka tapauksessa huippureissu meillä oli. Yhtä kokemusta rikkaampana taas jatketaan tallustusta eteenpäin tai vaikkapa koneessa lukemani Aku Ankan MummoAnkan sanoi ; paras panna juoksuksi...sorvin ääreen. 

Lonely Shepherd Hauserin esittämänä tulee vielä soimaan pari päivää Täysillä. Samalla muistellaan kaikki se positiivinen esim. Miten huippua on päästä junalla helposti kentälle, miten hyvä valinta mun kisakenkä Asics Magicspeed 4 oli. Miten kivaa maraton matkailu onkaan ja kuten olen sanonut

Mä rakastan kisamatkoja...

...Lennä lennä Kesäkerttu... lennä maratonmatkaltasi sorvin ääreen ja lennä siellä sitten ihan niinkuin sun kuuluukin...🐞