Takatalven tykitystä....🐞

 

        Täytyy kyllä todeta että tänä vuonna talvi kestää ja kestää vaikka on päästy pitkälle huhtikuuhun. Odotan todella niitä aurinkoisia ja valoisia päiviä. Sitä milloin voi treenata kevyissä asuissa. Olen niin kyllästynyt kerrospukeutumiseen joka vain jatkuu ja jatkuu. 

En olisi uskonut miten jäässä ja kohmeessa voi olla juostessakin. 

Torstaina tein kauden ensimmäisen ulkorata harjoituksen. 2km veryttelyä, puolimaraton vauhtiset vedot 5x 1600 m, parin minuutin palautuksilla ja loppuun vielä 2 km veryttely. 

    Muistan kuinka jakson alussa olin katsonut tulevan treenin ja ajattelin miten ihanaa on päästä pitkästä aikaa ulkoradalle. Saa nauttia ja antaa juoksun rullata sulalla. Mutta kun päästiin kyseiseen päivään ja harjoitukseen, mittari oli pakkasella ja kylmä tuuli puhalsi pohjoisesta. 

Töistä suoraan treeneihin. Harjoitusvarusteet mukana. Olin toivonut että päivällä lämpenee, vaan eipä lämmennyt. 

     Hyvinkään urheilupuistossa oli hiljaista, muutama nuori oli tekemässä harjoituksia mutta lähes koko oman treenin ajan sain olla yksin kentällä. Alkuverkkaan lähtiessä toivoin että olisi ollut pipo päähän, onneksi oli edes puffi jonka sain hyvin korville. Talvijuoksuhousut, talvijuoksupaita, tuulitakki, toppaliivi ja kevyttoppatakki. 

   Kaikki mahdollinen vaatetus päällä alkuverkassa. Ajattelin että äkkiä tässä lämpenee. Mutta joka kerta kun juoksin takasuoralla, jäätävä vastatuuli yritti pysäyttää juoksijaa. Olisi pitänyt olla sama varustus yllä kuin kovilla talvipakkasilla. 

Kylmä ui luihin ja ytimiin enkä lämmennyt alkuverkassa lainkaan. Heitin kuitenkin ennen veto osuuksia päällimmäisenä olleen toppiksen pois. Kyllä  kohta lämpenee kun vedot alkaa. Ja näin muuten tuntuikin, mutta kun toisen kerran pääsin takasuoralle, jäätävä  vastatuuli jäähdytti kropan ja hidasti vauhdinkin.

Kahden minuutin palauttelut olisi tehnyt mieli huudattaa täysillä, olin pienessä liikkeessä ja aivan jäässä. Urheilujuomaa otin huikat joka tosiaan jäi huikiksi. Juoma oli niin jäätävän kylmää, hampaita ihan kalisutti. 

    Ajattelin että teen korkeintaan kolme vetoa ja lopetan treenin mutta lopulta niitä oli viisi kasassa. Juoksu itsessään tuntui ihan hyvältä mutta jalat olivat niin kohmeessa ettei käskytys mennyt perille. Siinä samassa kun meinasin lopettaa treenin ainakin sata kertaa, manasin suomen vaihtelevat sääolosuhteet ja muistelin miten ihanaa oli treenata espanjassa. 

Voi olla että olisin saanut juoksumatolla treenistä enemmän irti kuin se että taistelin olosuhteiden kanssa. Oli kuitenkin hyvä päästä testaamaan puolimaraton vauhtia, joka kuitenkin antoi hieman osvisiittaa tulevan toukokuun kisaan. Ja muuten... mitä lyödään vetoa että mun tuurilla se sitten tullaankin juoksemaan kunnon helteessä. Sehän  se just sopisi näihin säiden vaihteluihin. 

     Oli olosuhteet mitä tahansa ja meni treeni miten meni. Oli hyvä päästä testaamaan seuraavaa kisakenkää. Matolla saan omanlaisensa tuntuman mutta radalla juostessa voin testata, miten kenkä oikeasti käyttäytyy. Olen ollut tosi tyytyväinen kahteen aikaisempaan MagicSpeediin joten ei ole mitään tarvetta vaihtaa. 

Istuu napakasti. Maa tuntuma on ihan hyvä. Kimmoisa ja ketterä, mikäs siinä on vauhditella. Kylmä tuuli kyllä ui ohuen verhoilun läpi ja hiljaa toivoin... voi  jospa olisin ottanut säärystimet mukaan. 

    No, jokatapauksessa kyllä se hitusen pitää kaikista kiroiluista huolimatta olla mukana positiivisuuttakin. Oli kivaa että pystyin pitämään kiinni treenistä, joten kyllä se sitten lopulta hymyilyttääkin. Aika autiota radalla oli. Pari pikkutyttöä heitteli toisella puolella koripalloa, kävivät wc:ssä lämmittelemässä ja palasivat takaisin... onneksi patteri oli lämmin... kuulin toisen huutavan. 

Tänään minä sitten nautin lepopäivän aamuani. Katselin ikkunasta valkoista maata ja tuulessa tanssivia  hiutaleita. Ihanaa viettää täysin kiireetöntä. Juoda aamun ensimmäiset kahvit ja uppoutua VALO VALTAMEREN YLLÄ teoksen kansien taa. 

Olin ollut puoli vuotta juomatta kahvia ja voi miten tuntuukaan näiden kahden asian vahvasti  kuuluvan oman elämäni arkisen ajan tarinaan. 

...Lennä lennä Kesäkerttu... lennä takatalven tykityksistä Valo valtameren yllä tapahtumaan...🐞