Kolmen Kisan Jakso...🐞

 

       Nyt kun kolme kilpailua perättäisinä viikonloppuina on kisattu, on aika kivaa viettää väljää kevyttä jaksoa. Kevyt jakso tuli juuri oikeaan kohtaan ja koen että jonkinlaiset välietapit on saavutettu. Oikeastaan viime marraskuusta alkaen kisaa on ollut kalenterissa joka kuukausi. 

Omalla kohdallani totesin että kisaaminen talvella  teki todella hyvää. Jotenkin se piti terävyyden juoksussa. Motivoi myös ne kaamosharjoittelut  ja piti sellaisen kivan kutkutuksen yllä. 

📷Peetu Sillanpää / Helsinki 10 km

                       Minulle  on valtavan tärkeä asia että valmentaja huomion puolestani, milloin harjoittelua tulee keventää ja miten milloinkin edetään. Ennen viimeisen kisan juoksua olin jotenkin niin energinen  etten edes osannut ajatella ja olisin voinut jatkaa paahtamista. Mutta kun kisa oli juostu, tiesin myös että nyt on hyvä hengähtää. 

Kokonaisuutena kolmen kisan jakso perättäisinä viikonloppuina onnistui rytmitykseltään juuri minulle sopivalla tavalla. Järjestyksessä Helsinki 10 km, Saul SM Maastot 4 km ja HCR 21.1 km. 

Näin jälkeen päin kun ajattelen, koen että kymppi jotenkin  viritti maastoille. Kevyt harjoittelu kisojen välissä piti vireen yllä. Maastot antoivat varmaankin erilaista ärsykettä ja vaikka matka oli lyhyt, se herätti kropan oikeasti ihmettelemään. Psyykkiselle puolelle se antoi upean kokemuksen. 

Saul SM Maastot 4km

     Puolimaraton tästä seuraavana viikonloppuna mahdollisti koko latautumisen päätökseensä. 

Reittinä HCR ei ollut mikään helpoin ja kyllä täytyy sanoa että 18 km kohdan soraosuudella olisin toivonut hyvää askelta pitävää assua. 

         Oli kivaa käydä kisaamisjakso läpi. Menin yhden kisan taktiikalla ja keskityin aina kisaan kerrallaan. Asetin tavoitteeksi ottaa itsestäni juuri sen irti mitä minäkin päivä itsestäni irti voin ottaa.  

      Olen huomannut että kisaaminen myös opettaa kisaamaan, toki minun on tunnistettava oma tasoni ja asetettava tavoitteet sen mukaan. 

Juokseminen esimerkiksi kympin kisoissa on opettanut kuuntelemaan oman kropan tuntemuksia. Tiedän milloin varaa vielä on ja milloin juostaan viimeisillä voimilla. Se auttaa rytmittämään suoritusta oikeastaan monilla eri matkoilla. Se että tunnistan omat tehoni antaa rohkeutta juosta erilaisia kilpailuja. 

Puolimaratonilla nautin sen helppoudesta kymppiin verrattuna mutta itse suorituksen kesto tekee siitä vaativan. 

Maastoissa mentiin kovemmalla teholla mutta kesto oli lyhyempi. 

Olen saanut kyselyitä siitä, minkä matkan juoksen mieluiten ja tämän kolmen kisan jälkeen on todella vaikeaa vastata. Nautin siitä että pystyn ja osaan juosta eripituisia matkoja mutta kyllä maraton on aina maraton. Kyllä se nytkin siintää siellä päätavoitteissani ja on ihanaa tietää että siellä se etappi odottaa. 

📷ihana kisakaveri

Kilpailukalenteri on laadittu yhdessä valmentajan kanssa. Mietitty pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Nyt kevennellään ja mietintöihin tulee mitä kivaa jännää ennen maratonia vai tuleeko jännää lainkaan.  Maraton juostaan syksyllä Puolassa. 

Pitkän tähtäimen etappi puskee eteenpäin ja jano kiinnittää numerolappu rintaan senkuin jatkuu vaan. Kyllä minä kuitenkin siellä HCR reitillä mietin että mitähän sitä juoksisin että pääsisin helpommalla 😂

Kuvat  jokaisen suorituksen jälkeen varmasti kertovat miten kivaa minulla on ollut. Jokainen juoksuista on ollut omanlaisensa mutta sama fiilis aina maaliviivan ylitettyä. Nyt keventelyssä on tietynlaista nuopeutta joka pitää oppia hyväksymään. Siinä on jotain malttamatonta haikeutta ja kuuden kilometrin  kevyellä lenkillä olen aivan täpinöissäni. 

   On muuten aika jännää sitten keventelyn jälkeen palata tiiviimpään harjoitteluun. Mitähän se kroppa ja jopa pääkin silloin sanoo. Ovatkohan ne odottaneet tekemisen puutteessa. Omassa tekemisen puutteessani olen istunut sukan kudin sylissä, huutanut suomi-kanada matsissa ja välillä rauhoittunut kirjan ääreen. 

Koivupuikot on muuten ihan ältsin hyvät. Kivaa niillä kutoa kevyesti. Kevyesti minun  pitää muistaakin. Käsityöhulluna olen kutonut joskus sellaisen tulehduksen tennariin että meni 3 kk kun pystyin nostamaan tomaatin pöydältä yhdellä kädellä. Voi olla että silloinkin kun kudoin himoissani kahta työtä kerrallaan olisin tarvinnut valmentajan toppuuttelemaan intoani. 

Kolmen kisan jakso oli ihan älyttömän siisti juttu. Se vie kokemuksistani voisinko oikeasti sanoa, melkein voiton kaikista yksittäisistä juoksuistani. Saul SM maastot kyllä elää vahvimpana mutta jokaisella kisalla oli kiva merkitys tähän kauteen. 

... Lennä lennä Kesäkerttu... lennä  kisajakson kautta kevyeen, siltä sitten vaikka maraton matkalle...🐞