Saul SM Maastot 2024....🐞

 

                        Saul SM Maastot 2024 juostiin Kotkassa lauantaina 4.5.2024.

 Olin ensimmäistä kertaa mukana maastoissa ja lähdin matkaan into ja uteliaisuus varmaankin päällimmäisenä. Minua kiehtoi  erilaisuus muihin juoksukisoihini verrattuna ja tiesin miten hyvää ärsykettä se antaa ja vie oman juoksuni todellakin pois mukavuusalueelta. Olin osallistunut   polkujuoksutapahtumiin  ja käynyt aikuisten suunnistuskurssit,  joten tiesin miten erilaista kisaa maastoissa tulisin käymään. Vaikkei reitti mitään polkua tai suunnistusta ollutkaan.  Ehkä vaikein asia minkä kohtasin oli se, etten  meinannut suostua olemaan vertailematta sileän ja maaston välisiä vauhtejani. Kun lopulta kisan jälkeen tajusin tämän, tiesin että olin juossut oikeinkin hyvää juoksua. 

Katariinan meripuisto + tarra 


          Kisamatkalle lähdin jo perjantaina töiden jälkeen. Ja kun ajoin sisälle Kotkaan, sanoin ääneen : "... mä rakastan kisamatkoja..." Olin kovin pohtinut lähdenkö vasta lauantai aamuna reissuun mutta maanantaina hierojan pöydällä tein päätöksen kun Pekan kanssa juteltiin miten kivaa olisi tutustua reittiin jo perjantaina. On vaan jotenkin niin wau elää sitä kisaamista ja valmistautua itselle parhaalla tavalla. Kun töissä on melkein aina kiire, haen vastapainoa kiireettömyydestä ja tunnen kuinka aivot asettuu aivan toiselle levelille kun sukellan tähän urheilijan rooliin. 

    Oli siis ihanaa saapua perille jo perjantaina. Yövyin kisahotellissa ja perille päästyä vaihdoin juoksukamppeet ylle ja lähdin tekemään perjantaille merkityn treenin, samalla kisakeskukseen ja reittiin tutustuen. Osallistumisen varmistuksen olin jo tehnyt ja kävin noutamassa kisanumerot Katariinan Uimala alueella sijaitsevasta kisatoimistosta. 

                        Hölköttelin kevyttä veryttelyä kisakeskukseen josta sitten merkitylle kisareitille. Vaikka kilpailukutsussa olikin maininta että reittiin pääsee tutustumaan ennakkoon,  varmistin sen vielä paikalla olevilta  toimitsijoilta. Oli kivaa siinä samalla jutella ja tavata uusia ihmisiä. Ilmassa oli juuri sitä miksi olin matkaan lähtenyt. 

     Reitti oli todella hyvin merkitty ja ihastuin maisemiin sen varrella. Tutustuessa ennätin oikein kunnolla katsomaan, itse kisassa en maisemia ajatellut ollenkaan. Kun olin kiertänyt kahden kilometrin radan, totesin... kyllä huomenna poljetaan. 

Katariinan meripuisto

Katariinan meripuisto

Jatkoin omaa treeniä ja juoksin lopun kierroksen kaupunkia hieman katsellen.

  Illalla asetuin aloilleni. Kävin kisakamppeita läpi 

ja rauhoituin vain olemaan. Luin vielä kilpailukutsua varmaan sataan kertaan. Kirjaan en pystynyt keskittymään ja miten ihanan rauhoittavaa oli ottaa sukan kudin käteen ja antaa silmukoiden hyppiä hiljakseen. 

Kilpailuaamu heräsi mukavan kirkkaana. Yön olin nukkunut hyvin . Kisakeskuksessa olin noin tunti ennen Call in. 

         Tein tuttuun tapaan alle veryttelyt, kevyttä hölkkää maastossa, muutamat avaukset ja koordit. Ihan ok fiilis kropassa. Ei mitään parasta irtonaista mutta hyvillä mielin kisaan. Oli kivaa odotella kisan alkua, tavata tuttuja ja jutella yli seurarajojen urheilijoiden kanssa. 

                                                  

📷minä

Call in teltassa tarkistettiin chipin toimivuus josta  aikataulun mukaisesti juoksijat ohjattiin lähtöalueelle. 

          Pam... lujaa matkaan... linjat katsottuna. Teinkö jonkinlaisen kisasuunnitelman reittiin tutustuessa, jos tein, ei siitä toteutunut mikään muu kuin se että yritin vähän säästellä takalenkin nousuissa. Tai siis pakkohan se oli. En miettinyt mitään muuta kuin juoksua. Paahdoin menemään omalla tasollani, ensimmäinen kilometri lujaa ja viimeinen nöyränä maastolle. Kaksi x 2 km lenkki voi tuntua paperilla iisiltä  mutta jo ensimmäisen kierroksen jälkeen yritin keksiä "nilkka muljahti, ei muhjahtanutkaan" pakko oli raastaa loppuun saakka. Toinen kerta nousuissa hapotti aivan valtavasti ja tiukka viimeinen nyppylä ennen maali alueelle laskeutumista oli vetää jalat aivan spagetiksi. Veren maku oli maistunut suussa jo tarpeeksi mutta loppuun oli vielä kiristettävä. Maalisuoralla hurrasin mielessäni, miten ihanan karsea kokemus oli. 

Olen oikeinkin tyytyväinen lopputulokseen kun oikeasti ymmärsin olla vertailematta niitä sileän aikojani. Olihan tuo aivan toista juosta 4 km maastossa kuin 10 km Helsingissä viikko sitten. Ja juuri se tässä on ihan mahtavaa. Erilaisia kisoja, erilaisia ärsykkeitä, erilaisia kokemuksia ja tuntemuksia. 

Maali 4,0 km      22:43      +3:38      8.     5:40 min/km 

       Sää suosi juoksijan, järjestelyt, puitteet ja koko miljöö oli yhtä urheilukilpailua missä urheilijan oli kiva olla. Varustus oli oikeinkin toimiva ja kisakengät itselleni hyvä valinta. Juoksin maastokengissä joihin päädyin tutustumislenkilläni.

Sain maastureilla ehdottomasti paremman pidon vaihtoehto kenkiini verrattuna ja uskon että nämä auttoivat Mummelin potkussa. 

        Saul SM Maastot oli ehdottoman hieno kokemus. Leijailen tässä kokemuksessa taas jonkin aikaa kunnes tulee  se seuraava kokemus. Tuleva kokemus ei saa kuitenkaan unohtamaan tätä juoksua, se jää elämään niihin raastoihin ja juoksumuistoihin mikä on minulle elinvoimaa ja pääomaa. Sanoisinko että rakkaudesta lajiin ja rakkaudesta raastoon. 

📷kisakaveri

           Rakkaudesta lajiin ja raastoon antaa aivan valtavan upeita muistoja. On ihanaa viettää aikuisurheilijan elämää ja toivon että saan olla siinä roolissa pitkään. Elämä on eräänlaisia rooleja täynnä ja kuluneet vuodet muovaavat niitä mennessään. 

... Lennä lennä Kesäkerttu ... lennä juoksumuistot mielessäsi aina uudelleen ja uudelleen....🐞