Saul SM Maraton....🐞

Perjantai 13.10.23      

                                               Perjantai kolmastoista päivä on kulkenut aikojen saatossa epäonnen päivänä. Vaikkei oma päiväni vielä päätökseen olekaan kulkenut se heräsi minulle varsin mukavasti. Tunsin itseni hyvin voimalliseksi ja yölliset sykkeet olivat palautuneet täysin normaaliksi sairasteluiden jälkeen. 

Huominen Saul SM Maraton starttaisi Vantaalla kello 11.00. Oltiin menty kuullostellen vointia ja herätelty kroppaa juoksemaan. Syöty hyvin ja nukuttu. Tankkaus sujunut nappiin. Noudatettu kaikki lääkärin ohjeet ja tänä aamuna uskalsin toivoa että startti tapahtuu huomenna. Lopullinen päätös tehdään vasta kalkkiviivoilla. 

Ensimmäisen kerran voin sanoa etten jännitä yhtään. Etenen juuri niinkuin edetä voin. Viimeinen herättely lenkki odottaa vielä ja minä keskityin vain lomapäivän olemiseen ja luen kaikki Vantaan Maratonin infot ja ehkä huomenna juostaan ensimmäistä Saul SM maratonia. 

     Illan kevyt veryttely ja siihen avaavat vedot olivat rennon ilmavat. Vire oli hyvä ja niin oli mielikin. Ihanan kirpeä ja pitkästä aikaa tuuleton sää teki juoksusta helppoa. Juostessani tein hiljaista huomisen suunnitelmaa. Se on kivaa että kisapaikkana Vantaa on tuttu, niin reitin puolesta kuin muutenkin. Vantaan Maraton on mun lempimaraton, niistä kaikista minkä olen suomessa juossut. 

Niin alkoi varusteiden tsekkaus. Geelit ja suolat,sadevaatteet, vaihtovarusteet ja kengätkin. Toivoin vielä hyvät yöunet ja olin rauhallinen. 

Lauantai 14.10.2023

   Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin energisenä ja melko itsevarmana. Sää ulkona oli mukavan syksyinen. Aamupalaksi teetä hunajalla ja puuro banaanilla hillon kera. Nesteytys ratiopharm poreet otan aina ennen maratonia. 

Tällä ilmeellä lähdettiin

    Olin  jälleen päättänyt olla kisapaikaikalla pari tuntia aikaisemmin. Kävin hakemassa kilpailunumerot ja täytin osaanoton varmistuksen. Juoksijoita oli jo melko paljon paikalla ja ilma henki juoksutunnelmaa. 

Aikani kuluksi kävin hypistelemässä kaikkia tapahtumatorin tuotteita ja juttelin kesällä Torniossa tapaamani juoksijan kanssa päivän tunnelmaa. 

Sää oli mukavan syksyinen ja parin kilometrin veryttelyyn lisäsin pari vetoa maraton vauhdilla. Ruokailut ja juomat olin ajoittanut niin hyvin ettei mitään mahdotonta vessarallia tarvinnut tehdä. Paikalla oli paljon tuttuja ja odottelu aika hurahti ihan hetkessä. Kauden toinen maraton oli starttaamassa. 

Olin ostanut kirpparilta kahdella eurolla lasten fleecetakin. Se oli minulle juuri sopiva ja pidin sen startissa ihan lähtölaukaukseen saakka. Lähdössä myttäsin sen nyrkkiin ja heitin toimitsijoille. Uskon sen päätyvän  vaatekeräykseen ja myöhemmin sitä joskus tarvitsevalle. 

    Maraton juostiin neljänä 10.5 km kierroksena.  Aloitin rauhassa 6.20 vauhdeilla ja pikkuhiljaa nostin 6.15 tuntumaan. Juoksu rullasi kivasti ja pakotin itseni malttamaan. Tihkusade alkoi melko pian startin jälkeen. 

     Ensimmäisen kierroksen jälkeen olin läpimärkänä niin kuin kaikki muutkin. Toisella kierroksella sade ja tuuli yltyi. Keskityin vain juoksemaan. Kolmannelle kierrokselle lähdettäessä tiesin että läpimenoa mennään. Tavoite ajat olin heittänyt romukoppaan. Jalat olivat  kylmästä kuin puupökkelöt eivätkä ne toimineet edes tahdon voimalla. Reisi kramppasi ja jouduin siinä jonkun aikaa kävelemään. Jatkoin sitten juoksua mutta nousuun jalka ei työntänyt yhtää. Oma harmituksensa kyllä, sillä muuten vointi oli oikeinkin hyvä. 

   Mietin keskeytystä kolmannen kierroksen lopulla mutta sitten mietin että samat palauttelut minulla  siinä tulee kuin maratoninkin jälkeen. Lepojakso ja kevyt aloitus  harjoitteluun, eikä tarvinnut säästellä tulevaan kilpailuun.  Nyt vain viimeiselle kierokselle kilometri kilometriltä. Välillä tuntui jopa hetkellisesti hyvältä kun sade lakkasi ja kahdentoista asteen aurinkoinen lämpö hetken helli juoksijaa. Uutta kramppia ja väpätystä reidessä silti ja joitain pätkiä kävelin taas. En oikeastaan miettinyt lopun  kilometrejä. Juostava on kunnes maaliviiva ylittyy. Päätin ottaa itsestäni henkisen yliotteen enkä kiusannut jäljellä olevalla raastolla. 

Loppuaika 4.51.36 on hävettävän surkea. Mutta sellaista se urheilu on. Huippu urheilijat nielevät omat pettymyksensä 25. sijalta eivätkä aina nouse bodiumille. Samanlaiset sairastelut siellä on takana kuin minullakin. Nyt varmasti voisi jossitella lähdinkinkö viivalle liian aikaisin tai sitten en. Syyskuun lämpöisten päivien harjoitukset siirtyivät espanja kolmenkymmenen asteen helteeseen. Lokakuun kirpeät kylmät olivat juoksuttaneet vain muutamat treenit harjoitus tauon jälkeen. 

  Vaikka lopputulos oli mitä oli. Kaikki valmistautuminen sujui hyvin. Pystyin syömään kisan alus viikolla enkä jännittänyt. Kerrankin keskityin tankkaukseen laskemalla hiilihydraatit. Juoksun aikana otin geelit viiden kilometrin välein.  Huollosta joka toinen kerta vettä ja urheilujuomaa vuorotellen. Suolakide huuleen sulamaan puolessa välissä. Tämä toimi minulla jälleen oikein hyvin. 

Minulla on tapana teipata jalat niistä kohdista jonne oletan rakkojen muodostuvan ja harvoin niistä kärsin. Nyt kuitenkin likomärkä kenkä oli irroittanut teippauksen ja juoksun aikana tunsin kuinka teippi mukavasti liikahteli askeleella edestakaisin. Mikä ihme saa ihmisen jatkamaan. Järjettömyys kai. 

Oli vaikeaa saada kaikki likomärät vaatteet pois. Sormet olivat niin kohmeessa ettei oikein mikään onnistunut. Istuin tuskissani ja yritin kiskoa säärystimet jaloista ja kuvittelin lämpimän suihkun ihanuutta. Pakkauduin lopulta kaikkiin mahdollisiin lämpimiin vaatteisiini ja kuten voi kuvitella...Nautin kuitenkin...

Vaikka lopputulos oli surkea, en voi olla pettynyt. Juoksu on minulle... jälleen sanottuna... elinvoimaa. Se on sitä joka kerta, silloinkin kun menee huonosti. Saan huonosta suorituksesta hirvittävän adrenaliini rysäyksen. Oma sisäinen luonne pistää korvat luimuun, silmät viiruille... ootapa vaan ensimmäinen treenini.

Juoksu on paljon muutakin kuin juoksemista. Vaikka aina on olemassa jokin tavoite mitä kohti mennään. On erityisesti ihanaa saada olla osa juoksijayhteisöä ja vain juoksija voi asettua siihen tunnetilaan tai kokemukseen jota hetkenäsi elät. Hän nauttii sinun onnitumisestasi ja heikkona hetkenä on pahoillaan puolestasi. Oli valtavan kivaa tavata taas tuttuja ja erityisesti nähdä livenä someystäviä ensimmäistä kertaa. 

Nyt nautin tulevan lepojakson ja viikon päästä palataan kevyesti harjoitteluun. Suunnitelmat on ensi vuodelle tehty, kisarunkoa rakennettu.  Osa harjoittelusta tulee siirtymään Espooseen ja Helsinkiin. 

Hieno kausi on joka tapauksessa takana. Olen saanut nauttia Juoksuvalmentaja Pasi Päällysahon harjoitusohjelmasta ja on hienoa että saan nauttia jatkossakin. Katseet on suunnattu tulevaan ja kyllä me tiedämme mikä siellä siintää. 

... Lennä lennä Kesäkerttu... lennä hävettävän surkeasta sinne missä se meidän tietämä siintää...🐞