¿Brindamos?....🐞

 

        Ei kisa- vaan koeviikko. Nyt siis edessä hieman erilaiset jännitykset ja tankkaukset. Tässä kohtaa keventelyyn ei kuitenkaan ole varaa vaan vielä loppu lukukauden viimeisin rutistus edessä. On tavallaan kiva  valmistautua nyt ihan toiseen ja juoksu kulkee siinä kuitenkin kivasti mukana. Maanantai oli lepo- ja lomapäivä, joten uppouduin täysin espanjan opiskelun maailmaan. Koe torstaina ja sitä tässä nyt jännäillään vaikka harrastus- ja kevein asentein sen otankin. 

                Tiistaina pääsin aloittamaan taas treenin heti töiden jälkeen. Olin tunnustellut itseäni ja totesin että hyvin oli palauduttu edellisen viikonlopun treeneistä. En olisi pari vuotta sitten uskonut miten nopeasti 25 km lenkistä voi palautua. Mutta hyvä näin. 

4km + koordinaatiot+hypyt +4km on harjoituksena sellainen joka vaatii tietynlaista kärsivällisyyttä mutta on mukava harjoitus avaamaan treeniviikon. Se on mukavan palauttava mutta toisaaltaan antaa kivan herätyksen kropalle kun syke nousee koordinaatioissa hetkittäin ja lihas saa erilaista virikettä. 

Alun 4km juoksin Naavan kanssa maastossa, metsätietä, polkupätkää ja soratietäkin. 

 

Palasin sitten kotihoodeille tekemään koordit ja Naava odotti tarhassa. 

Mielestäni kärsivällisyyttä tässä harjoituksessa tarvitsen siksi että maltan aloittaa tarpeeksi rauhassa ja pitää tehon oikein. Ja itse koordit taas vaativat sen että teen liikkeet huolella, riittävän määrän mutta myös tässä tehot niin etten esim loikissa yritä mitään järkyttävän pitkää tai korkeaa. Silloin kun olen voimissani ja harjoittelu tuntuu hyvältä, on vaarana että koko pakka vähän hajoaa ja karkaa. Olen tehnyt koordeja joskus vähän hätiköiden mutta silloin treenin jälkeen ei ole koskaan ollut tyytyväinen fiilis. 

Koordit saavat tosiaan kropan kivasti hereille ja tekee oman vahvistavan silauksen treeniin ja lopun 4km taas vaatiikin malttia ettei herännyt kroppa lähde herkästi vauhtikestävyys tehoille. Tällä kertaa tein loppuun saman 4km mitä treenin alussakin ja tosiaan jouduin oikein kovin pitämään malttia yllä etten lähde juoksemaan liian lujaa. 

Keskiviikon treenit kevyt juoksu 6km ja puntti. Yleensä olen tehnyt tämän treenin niin että juoksen matolla kuusi kilometriä ja sitten siirryn  tekemään voimaharjoittelun sen perään.  Nyt kuitenkin piti vähän soveltaa sillä töiden jälkeen sain istua kampaajan penkkiin jossa sitten aikaa vierähtikin. Joten tein aamulla punttitreenin ja juoksin illalla. Aamulla en olisi ennättänyt tehdä koko treeniä ja illalla kampaajan jälkeen olisi mennyt liian myöhään. En tykkää pyöriä sängyssä. Paras ajoitus arki illassa olisi se että pääsen lopettamaan viimeistään puoli kahdeksan niin silloin treeni ei pahemmin haittaa nukahtamista. 

Kampaajalta kotiin ja treenivehkeet päälle, fleda kiinni ja maastoon juoksemaan. Oli jännän sumuinen ja kirpeä ilta. Kevään kosteus tuoksui ja oli ihanaa hiljaa hölkötellä ja verkata koko päivän työjutut ja kaikki muukin hetkeksi pois. 

Torstai oli töissä kiireinen päivä ja ajattelin että voi kun voisi vähän hengähtää ennen espanjan koetta. Täytyy sanoa että valmistautuminen ei ollut ehkä mitä parhainta ja viimeisen koealueen kappaleen kanssa tuli vähän kiire. Vaikka onkin vain harrastuksesta kyse niin olen kuitenkin pyrkinyt tekemään läksyt ja lukemaan sanakokeisiin pitkin lukuvuotta. 

Töistä koululle, nopee muistiinpanojen vilkaisu ja sitten höpöttelemään luokkakavereiden kanssa. Tuli ihan nuoruus vuosien kouluajat mieleen ja ihan kuin olisin haistanut sen koulun tuoksun kun olin sateisena elokuun aamuna päässyt fillarilla koulun pihalle... ja voi siitä hetkestä oli kulunut aikaa ihan valtavan paljon. 

Koe olikin sitten jo paljon laajempi mitä syyslukukaudella. Kuusi sivua... kääntelin paperia. Riittääkö aika, no pakkohan se on. Ultrajuoksijan tavoin aloitin rauhassa, päätin olla hätiköimättä ja suljin kaiken ulkopuolisen ajatuksistani. Etenin omassa pienessä maailmassani aina sana ja tehtävä toisensa  jälkeen. Vokaalinmuutosverbit pyörivät mielessäni ja kellon ajoista puhuttaessa muista sitten että kun kello on yksi, espanjaksi sanotaan 

Es la una    Mutta kun kello on kaksi sanotaan Son las dos.

Tiukkaa keskittymistä, oli kohtia mikä meni arvailuksi mutta paljon myös osasin. Kaksi tuntia siinä sitten vierähti ja oli jännä miten raukea ja väsynyt olo oli vaikken ollut tehnyt mitään fyysistä kahteen tuntiin. 

Perjantaina meni pitkään töissä. Kaksi tuntia ylitöitä tuli leimattua ja siitä pientä kiitoa Järvenpäähän. Vastaanotolla istuessani kävin mielessäni kaiken maailman asioita ja pelkäsin pahinta. Kun saa kiireellisen ajan lääkäriin. Ei haluaisi odottaa pätkääkään. Jokainen minuutti tuntuu ikuisuudelta ja kaksi viikkoa voi olla todella raastavaa. Silloin toteutuu... tuska peittyy hymyn taakse... vai peittyykö kuitenkaan. 

Paluumatkalla olin kiitollinen, eikä minua harmittanut yhtään etten ennättänyt juoksemaan. 

Tällä viikolla en pysynyt harjoitusohjelman menossa mukana.  Perjantain  lyhyet vedot tein lauantaina. Juoksu oli täydellisen kevyttä ja oli vaan niin helppoa nauttia menosta. Viikon viimeisen treenin juoksisin vappuaatto aamuna ennen ystävien veneelle menoa. 

Kello oli puoli kuusi soimassa mutta jotenkin olin sammuttanut sen, luullut laittavan torkulle. Heräsin pojan touhuihin joka valmistautui kyntöhommiin... et sitten herättänyt se sanoi... no en kun en herännyt itsekään ja kohta pitäisi olla jo Hyvinkäällä. 

No juoksen kevyen 15km sitten kun tullaan takaisin. En kuitenkaan juossut enkä juokse tänäänkään. Nämä päivät nyt menivät näin. Vaikka tipuinkin kyydistä tässä vaiheessa harjoittelua päätin olla hieman armollinen itselleni. Oli kivaa ajella pellolle katsomaan kun poika oli aloittanut kesätyönsä. Katsella kiireettömästi miten lokkiparvi noukki matoja juuri kynnetyllä pellolla. Ajella sieltä sitten yhdessä kotiin. Ajaa uutta reittiä jonka varrella arvioin lenkin pituutta. Onpa kivat maisemat, täällä voinkin sitten juosta Naavan kanssa, tästähän tulee hyvä pitkis.

Nämä päivät nyt menivät näin. Mutta miten se alkuun olikaan... kysäisinkö  että ¿Brindamos?... 

!Salud! ¡Chin chin! 

Hauskaa Vappua juoksuni

...Lennä lennä Kesäkerttu...lennä vappuajatuksistasi toukokuisen startin tunnelmiin...🐞