Kuin Surmaisi Satakielen...🐞

               Maratonin juokseminen vaatii itseltäni taustalle hyvän valmistautumisen harjoittelussa mutta myös valtavan ison henkisen latauksen. Vaikka olenkin hyvin malttamaton odottamaan yhtään mitään, tykkään kuitenkin pitkällä matkalla siitä että se kestää pitkään. Toisinaan aika hurahtaa ihan hetkessä mutta silti joudun tekemään koko ajan pitkän tähtäimen suunnittelua juostessani.  Kuulostelen omaa itseäni ja jatkan kilpailua oman sen hetkisen kuntoni kanssa. 

Viimeinen maraton oli onnistunut taktinen taistelu josta jäi äärettömän hyvä mieli. Ja tuo maratonin aiheuttama leijailu on jatkunut koko lepojakson, jota olen tunnollisesti viettänyt. 

📷kemir

    Pitkän kisan jälkeen en koskaan lähde harjoittelemaan tai juoksemaan ellei harjoitusohjelma niin sano. Ja minun ohjelmissa on aina ollut selkeä lepojakso. Annan itseni levätä ja nauttia kiirettömyyttä, miten se nyt muuten arkeni kanssa on mahdollinen. Juoksemaan olisin voinut lähteä saman tien maratonin jälkeen jos olisin halunnut. Kropassa ei ollut mitään tuntemuksia, ei jaloissa eikä missään muuallakaan. Tuntui ehkä vain siltä raukealta, aivan kuin  olisin tehnyt jonkin pitkän treenin. 

            Vaikka hyvältä tuntuukin, ei se tarkoita sitä että olisin palautunut. Se on sitä näkymätöntä ihmisen fysiologiaa. Siellä se omassa salassaan jyllää ja touhuaa.

On jännää miten paljon maraton kokemus saa pohtimaan niin juostua tapahtumaa kuin sitä seuraavaa vastaan tulevaa. Aivan kuin haluaisi edelleen vaan olla siinä juuri viimeksi juostussa ja nauttia kaikki sen hetket  uudestaan. 

Kööpenhamina Maraton 14.5.2023

           Lepoviikon aikana on ennättänyt muistelemaan kaiken uudelleen. Viimeisten harjoitusten merkitykset tunnetiloineen, henkisen valmistautumisen ja koko matkalle lähdön. Oikeastaan näissä valmisteluissa en muuttaisi mitään. Kokemus on opettanut laatimaan itselle sen oikean. En tankannut ohjeen mukaisesti  hiilihydraatteja. Mutta turvasin sen että sitä  oli kisan aikana riittävästi matkalla. Yhdeksän maratonia olen juossut ja vain kolmeen hiilihydraattia erikseen  tankannut. Toki mietin etten syö kovin maustettua ruokaa, enkä sellaista joka herkästi juoksuttaa wc:ssä mutta saa kuitenkin jatkamaan matkalla. Sopiva määrä croisanttia toi kivasti kaloria muttei vaivannut vatsassa.

Tavoitteellinen harjoittelu on kivaa siinä omassa rytmissään ja etapeissaan. On kivaa kun harjoitus on istutettu arjen aikatauluihin ja mietitty kaikki jaksaminen. Tärkeimpiä ajatteluja harjoittelussa  on se,että palaudun kunnolla. Niin on myös maratonin jälkeen. 

Lepoviikko on ihan kuin lomalla oloa ja sitä nauttii tekemättömyydestä. Pakollisen arkityöni lisäksi olen nauttinut oleskelusta ja pienen pienistä puuhasteluista. Kuin Surmaisi Satakielen 

On vienyt minut aivan toisenlaiseen ajattelun maailmaan. Vaikka juoksu innostaa mieltä ja olen selaillut euroopan maratoneja, on lukeminen minulle aina sitä ihanaa irtautumista ihan kaikesta. Miten moniin tarinoihin olenkaan päässyt kulkemaan mukaan. 

Lukeminen rentouttaa minut ja silloin kun pystyn lukemaan, tiedän että sisällä on hyvä ja pystyn keskittymään. Jos töissä on ollut hulabaloota tai jokin muu pyörittää mieltä, on turha ottaa kirjaa käsiin. Silloin ajatus vaan harhailee, eikä lukemisesta tule yhtään mitään. Nyt kuitenkin kansien takana voin nauttia lepopäiväni loppuun. Välissä kerrata saavutettu tavoitteeni ja todeta miten rauhallisin mielin olen. Aivan kuin olisin saanut sen mitä lähdin etsimään... ja sitä minä juuri sainkin. 

Harjoittelu on tuonut minut kilpailun kautta taas kynnykselle jota pystyn kapuamaan. Kiipesin, kiipesin ja kiipesin, kunnes pääsin askelmalle korkeimpaan. Olen antanut itseni laskeutua portaiden alle rauhassa odottamaan. Vielä on edessä pari lepopäivää ja sitten pääsen taas jatkamaan. Aloitan kapuamisen uudestaan. 

En kuitenkaan lähde sieltä ihan alhaalta vaan olen jo pitkällä etumatkalla, ehkä alhaalta katsottuna, sopivan kaukana tai korkealla. 

Oma halu innostaa itseni, hypistelen juoksutossua. Nyt on liidelty maratonin  huumassa, kohta pääsee jatkamaan. 

Juoksuni on odottamassa; ...  sieltä sinä kohta kuitenkin,

 ettei minun yksin tarvitse ollenkaan....

...Lennä lennä Kesäkerttu...lennä maratonin huumasta NaistenKympin matkaan alkavaan...🐞