Naisten Kymppi juostiin aurinkoisessa sÀÀssÀ jota kylmÀ tuuli vÀlillÀ viilensi. Olin juossut Naisten KympillÀ edellisen kerran 2007, joten aikaa oli vierÀhtÀnyt. Tosin ensimmÀisestÀ kerrasta vielÀ enemmÀn sillÀ 30.5.1993 juoksin ensimmÀisen Naisten Kymppini ja tuon tapahtuman seurauksena juoksen yhÀ edelleen. Kotkyt vuotis juhlajuoksu siskoni kanssa nostatti vuosien muistoja mieleeni ja reitin varrella niitÀ oli ihan ÀÀrettömÀn kivaa muistella.
Muistan miten mieletön voittaja fiilis oli kun ensimmÀisen kerra juoksin maaliin. MitÀÀn virallista ajan ottoa ei silloin ollut ja juuri ehkÀ se teki osallistumisesta helppoa. Alun suunnitelmissa meillÀ olikin silloin kolkyt vuotta sitten, kÀvellÀ reitti lÀpi ja viettÀÀ tapahtuman jÀlkeistÀÀ aikaa piknikillÀ. Mutta alun hölkkÀ askeleet toivat meidÀt silloin hölkÀten maaliin.
Naisten Kymppi tÀytti silloin kymmenen vuotta.
Nykyajan Naisten KympillÀ on mahdollisuus myös ajan ottoon. Mutta pÀÀtin jo silloin kun tiesin juoksevani juhlajuoksuni ettÀ en lÀhde tavoittelemaan mitÀÀn aikoja vaan nauttimaan ja muistelemaan. Tiesin myös sen ettÀ juuri juostu maratoni oli niin lÀhellÀ, joten treenit vasta lepojakson jÀlkeen aluillaan. Kevyesti siis mentÀisiin.
Töölönlahden puisto toimi hienosti tapahtuma paikkana. Kaikki sujui juohevasti ennen juoksuun lÀhtöÀ ja varusteet sai sÀilöön Musiikkitalon narikkaan. Siskon kanssa muisteltiin juoksijataivalta joka oli vienyt meidÀt maratoneille, ultrille, niin suomessa kuin euroopassakin. Johtanut siihen ettÀ molemmat oli aloittanut myöhemmÀllÀ iÀllÀ tavoitteellisen harjoittelun. Vuosien juoksutauot vÀlillÀ vÀlissÀ ja kaikenlaista elÀmÀn muutostakin on taipaleeseen mahtunut. Ja jostain juoksu kuitenkin aina uudelleen ja uudelleen vienyt mukaansa.
VÀhÀn myöhÀstyttiin oman ryhmÀn lÀhdöstÀ mutta ei sillÀ ollut mitÀÀn vÀliÀ. Oli kivaa seurata tapahtumatorin touhuja ja silti vatsan pohjassa vÀhÀn kutkutti. Kuitenkin se tunne kun painat kellosta harjoituksen alkaneeksi ja kun toivotetaan - hyvÀÀ matkaa - on ihan mielettömÀn kivaa juosta. Reitti eteni Hietaniemeen, Ruoholahteen ja noin 5-6 km vÀlillÀ oltiinkin Lauttasaarentien kÀÀnnöksessÀ.
Etenin alkuun todella rauhassa. Harjoitusohjelmassakin luki - Juokse kevyenÀ lenkkinÀ. Ajattelin ettÀ tottakai olen uskollinen harjoitusohjelmalle. Mutta voi miten vaikeeta se oli siellÀ muiden mukana. Olisi ollut ihanaa vaan antaa paahtaa sitÀ omaa tasoa. Pari pÀivÀÀ oli tuntunut siltÀ miten kevyesti juoksu rullaa. MinÀ pidÀttelin menoa ja katselin kuinka tuuli heilutteli puun oksia ja laineet ajautuivat Hietarannan hiekalle.
Oli kivaa katsella vihreÀpaitaisten menoa ja kuunnella miten moni puhui jo seuraavan vuoden juoksusta. Ihan kuten mekin aikanaan. Vaikkei vielÀ maalissa oltukaan niin jo suunniteltiin seuraavaa. ToistakymmentÀ Naisten KymppiÀ on juoksumuistoihin kertynyt.
MitÀ enemmÀn kroppa lÀmpeni juoksulle, sen vaikeampi oli pitÀÀ vauhti rauhallisena. Juoksu meni edellÀ ja yllytti mukaansa. Viimeinen pari kilometriÀ kevysti reippaammin ja mikÀ ihmeen hinku joka kerta tulee kun nÀkee maalin lÀhestyvÀn ... loppu kiriin tietenkin. Ajattelin ettei lopun veto nyt mitÀÀn muuta tee kuin toimii hyvin avaavana. Vauhti kiihtyy ja kiihtyi, eikÀ sille mitÀÀn voi.
Kolkyt vuotta juoksua on pitkÀ taival. Ja ei voi muuta kuin kiittÀÀ Naisten KymppiÀ niistÀ hienoista tapahtumista mihin on ollut aina helppo ja kivaa osallistua.
Juoksusta oli kivaa kÀydÀ muistelemassa. VÀhÀn polleena se eteni reitillÀ ja mietti omaa taivaltaan. MitÀ se oli kokenut, mitÀ oppinut ja milloin pettynytkin. Se vertasi omaa menoaan ja oli tyytyvÀinen siihen ettÀ saa tÀnÀÀn viedÀ minua voimakkaammin ja nopeammin kuin kolmekymmentÀ vuotta sitten. SitÀ se ei kuitenkaan tiedÀ, vielÀkö on vuosia edessÀ. Se jatkaa tÀmÀn viimeisen fiiliksen tunnustelua ja on iloinen joka kerta kun minÀ sidon juoksukengÀt jalkaani.
....LennĂ€ lennĂ€ KesĂ€kerttu... lennĂ€ Naisten Kympin maalialueelta tuhannet muistot mukanasi...sen seuraavan kilometrin alkuun...đ
Osallistuminen saatu - Naisten Kymppi
Kommentit