En oikeastaan tiedä miksi lopetin juoksun muutamaksi vuodeksi. Sanoin että nyt mun kilometrit on juostu ja siirryin zumbaamaan. Liittyin kuntoklubi jäseneksi ja ahmin kovasykkeisiä ryhmäliikuntatunteja monta kertaa viikossa. Olin kolmivuorotyössä ja oli ihanaa kun pääsi aamutunneille treenaamaan ennen iltavuoroa tai heti yövuoron jälkeen. En ymmärtänyt palautumisesta mitään tai siitä miten tunnit olisi pitänyt omaan viikko-ohjelmaan rakentaa, niin että siitä olisi ollut enemmän hyötyä kuin haittaa. Olisi pitänyt antaa treeniohjelma laadinta ammattilaiselle. Lopputulos oli se että kunto oli huono ja painoa kertyi.
Puolimaratonille lähdin 2016 melko kylmiltään, aika tuskaa viimeisillä kilometreillä ja matka tuntui pitkääkin pidemmältä. Tämän kesän kymppillä askel oli kevyt vaikkei niin helppoa helteellä ollutkaan.
Paluu juoksuun tapahtui sattumalta koiralenkillä. En jaksanut kävellä, se tuntui tylsältä. Jostain syystä otin muutaman juoksuaskeleen ja vielä toisen. Kävelin välillä ja juoksin lyhtypylvään välin ja toisenkin. Tämä on sitä kivaa, ajattelin.
Tein varovaisia hölkkälenkkejä sillä en jaksanut juosta pitkään yhtäjaksoisesti vaikka kuvittelin olevani hyvässä kunnossa ryhmäliikuntatuntien jäljiltä. Juoksukunto oli ihan nolla.
Hankin Polarin M400 kellon ja Polar Flow sovelluksesta harjoitusohjelman. Niiden avulla pääsin itsekseni jollain tavalla järkevästi takaisin juoksun pariin. Totesin että kaikista lajeista joita koskaan olen harrastanut, juoksu on vaan parhain. Sitä tunnetta minkä juoksu antaa, en ole missään muussa lajissa kohdannut.
... Lennä lennä Kesäkerttu.... Juoksu on sun rakkaus... 🐞
Kommentit