Paljasjalkakengillä, balettitossuilla ja korkeadroppisillakin..... 🐞

Juoksuharrastus urallani olen aika monia asioita oppinut oikeesti kantapään kautta. Alkuun minulla ei ollut mitään ymmärrystä juoksukengistä saatika siitä että on olemassa   jalan  fysiologia. Anatomian ymmärsin kyllä.

Treenasin ensimmäiselle maratonille, puolikas oli jo juostu, kilometrejä kertyi enemmän kuin aikaisempina vuosina. Jalkaterä kipeytyi ja könkkäsin töissä. Napsin Buranaa että voin taas juosta. Ihan älytöntä. Yhdet ja samat juoksukengät, juoksin niillä koska ne tuntuivat niin hyviltä. Vaihdoin  mallia uudenpaan kun vuosi vaihtui mutta kenkä pysyi samana. Niillä tehtiin pitkät lenkit nii kuin lyhyet nopeammatkin.  No tuo kostautui keppikävelyksi, juoksutauoksi, kipu oli niin sietämätön ettei jalalla voinut astua lainkaan. Plantaarifaskiitti jota parantelin useamman kuukauden sai minut miettimään syitä. No syitä on tietysti muitakin  kuin vain yksipuoliset jalkineet, kasvaneet kilometrimäärät ja varmasti myös epäsopivat työjalkineetkin. Työpaikkakeskusteluissa sain hyvät ortopedin vinkit. 

Kilometrejä on kertynyt ja vuosia kulunut, jalkavaivoja ei ole tuon plantaarifaskiitti jälkeen ollut. Olen pyrkinyt vaihtamaan juoksukenkiä ja balettitossujakin. En tiedä onko se, että pyrin juoksemaan mahdollisimman monilla erilaisilla  kengillä ollut suoja rasitusvammoilta. Se oli ainakin sen työpaikkakeskustelun vinkki. 

Vaihdan myös juoksualustaa. Viimeiset kilometrit ovat olleet hyvin asfaltti ja rata painotteisia mutta juoksen myös paljon hiekka-ja metsäteitä toki myös metsäisillä poluillakin. 

Villasukkajuoksu talvisessa pakkaskelissä valkoisella hangella on aivan wau . Lenkin jälkeen jaloilla on tunne kuin hieronnassa olisi käynyt. Etelän talvissa ei  aina lunta ole ja  se sai minut hankkimaan paljasjalkakengät. Pyrin juoksemaan  kerran viikossa paljasjalkakengillä tai sitten teen pikkutreenin balettitossuilla vahvistaakseni jalkaterän pieniäkin lihaksia. 

 Poluille omat, pitkälle peruslenkille  tukevammat ja paremmin vaimennetut. Lyhyille, nopeille ja veto treeneihin  ketterämmät. Jalkahoitolenkit villasukilla tai paljasjalkakengillä. 

Suosikkikenkäni oli vuosia Asicsin gel  Ds trainer. Jossain vaiheessa malli kuitenkin hieman muuttui eikä se enää tuntunut niin sopivalta, varpaat olivat kiinni päälikankaan pinnassa vaikka koko oli muuten sopiva. Seuraavat  jäivät hankkimatta. 

Nyt kun olen juossut uusilla Asicsin GT 2000 kengillä se nosti mieleeni tunteen miten hyvät, pehmeät ja kevyet kengät nuo trainerit oli juosta. Ketterämmät kuin GT 2000. Päätin käydä testaamassa trainerit urheiluliikkeessä ja hyvältähän tuo malli taas tuntuikin. Tuossa olisikin hyvä yhdistelmä, GT 2000  pitkille peruslenkille, Ds trainerit ketterämmäksi ja kisoihin. Polkujuoksukengät poluille ja paljasjalkakengät välillä minne vaan.Paljas jaloin lepopäivään leppoisaan. 

.... Lennä lennä Kesäkerttu.... tossulla kuin tossulla, assulla ja  polulla..... 🐞